Ihmiset ja yhteisöt tarvitsevat toivoa
Pääsiäisen ilosanoma on ollut toivon antaja kahden vuosituhannen ajan. Tämän suuren kertomuksen sija ihmisten ja yhteiskuntien elämässä on maallistumisen myötä kaventunut, mutta toivon tarve ei ole vähentynyt.
Toivon merkitystä kuvaa Vanhan testamentin profeetta puhumalla ilosanoman tuojan suloisista jaloista. Karismaattinen juutalainen maallikkosaarnaaja ja ihmeparantaja, joka tunnettiin nimellä Jeesus, asettui vuosisatoja myöhemmin profeettojen saappaisiin, ja loppu on niin sanotusti historiaa.
Yhteiskunnallisen toivon vaje näkyy monella rintamalla. Toivolle on kysyntää taloudessa, joka on ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin perusta. Sitä tarvitaan väkivallan ja sodan taltuttamiseen. Tämä ihmissuvun vitsaus ei ole suurista odotuksista huolimatta laantunut.
Pahaksi onneksi toivon väline politiikka kärsii kroonisesta voimattomuudesta.
Ongelmat vyöryvät globaalitalouden kriiseinä ja kansainvaelluksina yli maiden ja kansallisuuksien rajojen.
Politiikan heikosta kyvystä vastata talouden ja rauhan suuriin haasteisiin on helppo syyttää kyvyttömiä poliitikkoja. Juuri niin kuuluu populistinen huuto niin meillä kuin lähiyhteisössämme Euroopassa.
Mutta poliitikot eivät ole mikään ulkopuolinen ammattikunta, joka ei nyt vain osaa hoitaa hommiaan. Demokratiassa päättäjät ovat meitä ihmisiä. Jos emme ole tyytyväisiä poliitikkoihimme, meidän on syytä sanoa itsellemme, että tee se paremmin.
Jotta demokratia toimii, poliitikoille pitää antaa valtakirjan ohella mahdollisuus täyttää tehtävänsä. Heidät voi tunnetusti vaihtaa aika ajoin uusiin ja parempiin.
Suuri toivon vaje ja epätoivon synnyttäjä löytyy toivon lähteiltä uskonnosta.
Valitettavasti suuri toivon vaje ja epätoivon synnyttäjä löytyy toivon lähteiltä uskonnosta.
Myös kristinuskon ja oikean sellaisen nimissä on käyty uskonsotia. Olivathan siellä 1600-luvulla meidänkin esi-isämme kuninkaan alamaisina taistelemassa vääräuskoisia kristittyjä veljiä vastaan.
Kristinusko on sen jälkeen keskittynyt enimmäkseen ydinsanomansa rauhan julistamiseen. Kuitenkin vielä viime vuosituhannen viimeisinä vuosina ihmisiä tapettiin Balkanilla myös kristillisen Jumalan nimissä.
Myös islam julistaa rauhaa, mutta maailmaa terrorisoivat muslimiryhmät kaivavat tappamisen oikeutuksen uskonnostaan.