Jordan Bardellan johdolla ääriajattelusta tuli salonkikelpoista Ranskassa – 28-vuotiaasta Tiktok-tähdestä voi tulla maansa seuraava pääministeri
28-vuotias Jordan Bardella on julkkis, joka villitsee nuoria ranskalaisia ympäri maata. Hurmaantuneet teinit jonottavat ”hottis-Jordanilta” selfieitä, Tiktokissa nuorella miehellä on 1,2 miljoonaa seuraajaa.
Bardella ei kuitenkaan ole poptähti, vaan eurovaaleissa murskavoiton saaneen äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman puheenjohtaja.
Puolue keräsi vaaleissa yli 31 prosenttia äänistä, mikä on puolueelle ennätys. Presidentti Emmanuel Macronin Renessanssi-puolueen kannatus jäi sen sijaan alle 15 prosenttiin.
Vaalituloksen seurauksena Macron hajotti maan parlamentin eli kansalliskokouksen jo vaali-iltana. Ennenaikaiset parlamenttivaalit pidetään kuluvan kuun lopussa.
Bardellasta voikin heinäkuussa tulla Ranskan kaikkien aikojen nuorin pääministeri.
Vaatimattomista oloista tuleva Bardella nousi Kansallisen liittouman johtoon vain 27-vuotiaana vuonna 2022. Kansalliseen liittoumaan nuori poliitikko liittyi jo 16-vuotiaana.
Koulutukseltaan Bardella on ylioppilas. Maantieteen opinnot Sorbonne-yliopistossa jäivät kesken, kun politiikka vei.
– Viime aikoina olemme nähneet paljon esimerkkejä Bardellan kaltaisista jo pitkään politiikassa vaikuttaneista henkilöistä, jotka yhtäkkiä nousevat rakettimaisesti suosioon. Tällöin kaikki huomio keskittyy heihin. Ilmiö liittyy yleisesti politiikan henkilöitymiseen, Montrealin yliopistossa väitöskirjaa tekevä ranskalainen Julien Robin toteaa STT:lle puhelimitse.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Iro Särkän mukaan Bardella on täyttänyt eräänlaisen valtatyhjiön ranskalaisessa politiikassa.
– Bardellan nousuun liittyy myös se, että Macronin kannatus on niin alamaissa. Ranskalaiset etsivät tällä hetkellä uutta suuntaa.
Bardella korostaa mielellään taustaansa maahanmuuttajan lapsena, ”75-prosenttisesti italialaisena”, ja kertoo kokeneensa nuoruudessaan väkivaltaa ja turvattomuutta.
– Macron edustaa hyvin koulutettua, elitististä Ranskaa, johon suuri osa kansalaisista ei pysty samaistumaan. Bardella taas on kasvanut huonompiosaisissa Pariisin lähiössä, vaikka hän onkin toisaalta ollut siellä se hyväosainen. Hän tavallaan edustaa vähempiosaista Ranskaa, ja hänellä on maahanmuuttajataustaisia juuria, kuten suurella osalla ranskalaisista, Särkkä pohtii.
Le Pen oivalsi jo varhain Bardellan tarinan potentiaalin ja on käyttänyt paljon aikaa ja resursseja tämän kouluttamiseen, kertoo toimittaja Pierre-Stéphanie Fort France Culture -radiokanavan haastattelussa.
Voisikin sanoa, että Jordan Bardella on täysin puolueensa tuotos.
Bardellan johdolla Kansallinen liittouma on onnistunut vakuuttamaan aiempaa enemmän myös nuoria äänestäjiä etenkin sosiaalisessa mediassa. Bardellan kampanja on ollut ilmiömäinen erityisesti Tiktokissa.
Julien Robinin mukaan Bardellan kyky viestiä selkeästi selittää osaltaan poliitikon suosiota.
– Hän on taitava viestijä, niin verbaalisesti kuin ei-verbaalisesti. Bardellan viesti on sekä helposti ymmärrettävä ja saavutettava että tehokas, Robin pohtii.
Ranskalaisen Sciences Po -yliopiston CEVIPOF-tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Gilles Ivaldin mukaan Bardellan nuori ikä on ehdoton etu. Marine Le Penillä on takanaan jo reilusti yli kymmenen vuotta puolueen johdossa, kun taas Bardella edustaa uutta sukupolvea.
– Erityisen merkittävää on se, että häneen henkilöityy puolueen kaksoisstrategia: yhtäältä radikaalius maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, toisaalta äärioikeistoon yhdistettävien piirteiden häivyttäminen, Ivaldi kommentoi STT:lle sähköpostitse.
Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkän mukaan Bardella on pyrkinyt etäännyttämään Kansallista liittoumaa puolueen perustajiin kuuluvan, Marine Le Penin isän Jean-Marie Le Penin rasistisista ja juutalaisvastaisista kannoista.
Bardellaa on kritisoitu poleemisesta tyylistä ja kompuroimisesta yksinkertaisissakin aiheissa.
Oikeistolaisten Republikaanien ehdokas Francois-Xavier Bellamy taas kutsui Kansallisen liittouman eurovaalikampanjaa ”värittömäksi ja hajuttomaksi”, joka ”ei ole synnyttänyt yhtään uutta ideaa”.
Julien Robinin mukaan Bardellan tarjoama visio onkin melko epämääräinen.
– Voi pohtia, kumpi on äänestäjille loppupeleissä tärkeämpää, poliittisen viestin muoto vai sisältö. Toki ”Ranska ranskalaisille” -ajatus on yksi selkeä, koko kampanjan läpileikkaava ajatus, Robin sanoo.
Iro Särkkä kuitenkin korostaa, että Bardella on myös onnistunut koskettamaan äänestäjiä korostamalla tiettyjä heille läheisiä teemoja.
– Bardella on pystynyt sanoittamaan ranskalaista yhteiskuntaa kuohuttavia asioita, kuten ostovoimaa, järjestynyttä rikollisuutta ja laitonta maahanmuuttoa siten, että ne puhuttelevat äänestäjiä. Hän on antanut sellaisen vaikutelman, että pystyy toimimaan Ranskan uudistajana ja tarjoaa tai ainakin väittää tarjoavansa vaihtoehdon Macronin politiikalle.
Vaikka julkinen huomio on viime aikoina keskittynyt Bardellaan, Marine Le Pen johtaa edelleen puolueen parlamenttiryhmää. Hänen uskotaan asettuvan jälleen ehdolle vuoden 2027 presidentinvaaleissa.
Iro Särkän mukaan Le Penin ja Bardellan välinen työnjako puolueen sisällä on tarkkaan harkittu.
– Sanoisin, että tällä tavalla mahdollistetaan Le Penin nousu presidenttiehdokkaaksi. Bardellalla ja Le Penillä on melkeinpä symbioottinen suhde, he tarvitsevat toisiaan ja toinen toisensa menestystä.
Ranskassa on spekuloitu, että Macronin päätös järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit olisi laskelmoitu yritys saattaa Kansallinen liittouma huonoon valoon. Macron odottanee Bardellan puolueen kompuroivan hallitusvastuussa. Tällöin Marine Le Penin mahdollisuudet nousta vuoden 2027 presidentinvaalien kärkiehdokkaaksi voisivat olla heikommat kuin mitä nyt arvellaan.
Jos Kansallinen liittouma nousee pääministeripuolueeksi, myös Le Penin ja Bardellan suhde saattaa saada uusia sävyjä. Le Pen ja Bardella ovat tähän asti julkisesti korostaneet hyviä välejään, mutta kukaan ei loppujen lopuksi oikeasti tiedä, mitä kulisseissa tapahtuu.
– Heillä on hyvä suhde, mutta toisaalta Bardella on kunnianhimoinen poliitikko. Jos hänestä tulee pääministeri, se ei välttämättä riitä hänelle, vaan hän saattaakin pyrkiä mukaan presidenttikisaan, Gilles Ivaldi summaa.