Keskustan Hanna Räsänen: EU:n sotilasosaston nopean toiminnan kykyä täytyy vahvistaa – "Kyse on järjestelmän uskottavuudesta"
Keskustan kansanedustaja Hanna Räsänen vaati keskiviikkona eduskunnassa EU:n nopean toiminnan joukkojen rahoituksen kehittämistä.
Räsänen piti keskustan ryhmäpuheenvuoron, kun eduskunta keskusteli sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa.
Räsäsen mukaan keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista Ranskan johtamaan EU:n taisteluosastoon ja sen asettamista korkeaan valmiuteen.
Puheessaan Räsänen huomautti, että EU:n taisteluosastot saavuttivat täydellisen toimintakyvyn vuonna 2007, mutta niitä ei ole käytetty vielä kertaakaan.
Iso ongelma keskustaedustajan mukaan on se, että päätös osaston käytöstä edellyttää unionissa yksimielisyyttä ja kustannukset olisivat pääosin valmiusvuorossa olevien maiden vastuulla.
– EU:lla on oltava aito valmius käyttää nopean toiminnan kykyä. Kyse on järjestelmän uskottavuudesta. Päätöksentekojärjestelmän on mahdollistettava se, että jäsenmaan joukko pystyy tarvittaessa lähtemään nopeasti suorittamaan tehtävää. Kustannusten on myös jakauduttava tasaisemmin, Räsänen summasi.
Hänen mukaansa nopean toiminnan rahoitus olisi perusteltua järjestää EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä siten, että EU kokonaisuutena voisi vastata valtaosasta kustannuksia.
Räsäsen mukaan Suomen on myös harkittava kunnolla, miten puolustusliitto Naton velvoitteet ja EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen sovitetaan yhteen.
Resurssit on hänen mielestään käytettävä kustannustehokkaasti, jotta EU:n ja Naton toiminnot tukisivat toisiaan.
– Valmiusvuorot ovat muuttumassa vuoden mittaisiksi vuodesta 2025 eteenpäin. Selonteon valiokuntakäsittelyssä on kiinnitettävä huomiota taisteluosastokonseptin kehittämiseen ja arvioitava Suomen osallistumisen jatkosuunnitelmia. Suomella on oltava riittävät resurssit osallistua myös Naton nopean toiminnan joukkoihin, Räsänen sanoi.
– Oma uskottava puolustus on Nato-jäsenyydenkin oloissa tärkein turvallisuutemme tae. Puolustusvoimat, reserviläiset ja kantahenkilökunta, tekevät arvokasta työtä.
Keskustaedustaja painotti, että Suomen aiemmat kokemukset EU:n taisteluosastoihin osallistumisesta ovat olleet myönteisiä.
Osallistuminen palvelee Räsäsen mukaan Puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä. Samalla Suomi osallistuu EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseen.
– Puolustuksen kyky vastata nopeasti kehittyviin turvallisuusuhkiin korostuu vaikeasti ennustettavassa turvallisuusympäristössä. Suomen kokemukset taisteluosastojen valmiusvuoroista parantavat nopean toiminnan reagointia ja yhteistoimintakykyä liittolais- ja kumppanimaiden kanssa, Räsänen linjasi.
– Muuttuneen turvallisuusympäristön myötä meriturvallisuuteen liittyvä harjoittelu on entistäkin tärkeämpää myös EU:n oman alueen turvallisuuden kannalta.