Kannustava ilmapiiri parantaa koululaisten viihtymistä koululiikunnan mittaustilanteissa – pienillä liikunnan lisäyksillä parannusta oppilaiden kuntoon
Positiivinen yrittämiseen ja oppimiseen kannustava ilmapiiri ja koettu fyysinen pätevyys ovat suoraan yhteydessä koululaisten viihtymiseen koululiikunnan mittaustilanteissa.
Viihtymiseen eivät vaikuttaneet mittausten sisällöt ja oppilaiden mittaustulokset.
Mittaustilanteissa oppilaiden kokema kilpailullinen ilmapiiri oli puolestaan yhteydessä korkeampaan ahdistuneisuuteen. Asia selviää liikuntatieteiden maisterin Mikko Huhtiniemen väitöskirjasta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden motivaatiota ja tunnekokemuksia koululiikunnassa ja erityisesti siihen sisältyvissä Move!-mittauksissa.
– Tutkimus korostaa opettajan pedagogisen osaamisen merkitystä. Koulun kuntotestitunneista, kuten mistä tahansa liikuntatunneista, voi luoda positiivisen ja motivoivan oppimiskokemuksen korostamalla oppimista, yrittämistä, yhteistyötä ja itsevertailua sekä vahvistamalla oppilaiden pätevyyden kokemuksia, Huhtiniemi sanoo tiedotteessa.
Move!-mittauksiin osallistuvat kaikki viides- ja kahdeksasluokkalaiset. Niiden tarkoituksena on muun muassa kannustaa oppilaita huolehtimaan omatoimisesti fyysisestä kunnosta.
Tutkimuksessa selvisi, että koululaisilla ei ollut erityisiä negatiivisia odotuksia Move!-mittauksia sisältäneistä tunneista.
Koululaisten huolestuneisuuden kokemukset olivat mittauksia sisältäneillä liikuntatunneilla samalla tasolla kuin yleisesti koululiikuntatunneilla.
Toisaalta oppilaat kokivat tutkimuksen mukaan hieman korkeampaa ahdistuneisuutta Move!-mittaustunneilla kuin tavallisilla liikuntatunneilla. Myös viihtyminen oli huonompaa mittaustunneilla kuin koululiikuntatunneilla.
Väitöstutkimukseen yhteydessä toteutettiin myös viiden kuukauden pituinen helposti toteutettava ohjelma, jonka tavoitteena oli kehittää viidesluokkalaisten oppilaiden fyysistä toimintakykyä.
Ohjelmassa koululaisten liikuntatuntiin ja pitkään välituntiin lisättiin noin 20 minuutin mittaisia toimintajaksoja. Koulupäiviin lisättiin myös lyhyitä viiden minuutin pituisia taukojumppia.
Tulokset osoittivat, että ohjatulla interventio-ohjelmalla voitiin kehittää oppilaiden motorisia taitoja sekä fyysistä kuntoa.
– Fyysisen kunnon ja motoristen taitojen kehittäminen kouluympäristössä on mahdollista kohtalaisen pienillä panostuksilla. Ohjatun toiminnan ansiosta oli myös mahdollista huomioida oppilaiden erilaiset taito- ja kuntotasot sekä varmistaa riittävä intensiivisyys harjoittelussa, Huhtiniemi sanoo.