Vaalipuheet näyttävät, että kolmea kärkipuoluetta äänestämällä voi saada mitä tahansa
Eduskuntavaalitaisto on ollut poikkeuksellisen kipakka. Puoluejohtajat ovat arvostelleet kilpailevia puolueita värikkäin sanankääntein.
Vaalitenteissä ei ole vältytty huutamiselta eikä päälle puhumiselta. Ehkä hieman yllättäen tätä tyylilajia on harrastanut eniten istuva pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin.
Ristiriita mielipidemittausten kärjessä olevien puolueiden kesken on valtava, jos vaalitentteihin on uskominen.
Onkin vaikea kuvitella, että kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja Marin istuvat vaalien jälkeen samaan neuvottelupöytään, kuin mitään ei olisi tapahtunut.
TULENKIVENKATKUISIA vaalitenttejä alleviivaa se, että monet isot poliittiset kysymykset ovat hautautuneet riitelyn alle. Hyvä esimerkki on valtiontalous.
Jokainen puolue tietää tai ainakin niiden pitäisi tietää, että valtiontalouden tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön. Suomi velkaantuu vuosi vuodelta yhä enemmän, ja samaan aikaan lapsia syntyy ennätyksellisen vähän.
Tilanteen korjaamiseksi on pakko tehdä jotain. Tästä huolimatta pääministerin paikkaa tavoittelevat puolueet menevät vaaleihin sammutetuin lyhdyin.
Ei ihme, että vaalikampanjan aikana moni äänestäjä on havahtunut todellisuuteen ja palannut takaisin keskustan leiriin.
RÄIKEIN esimerkki on perussuomalaiset. Heillä ei ole edes vaaliohjelmaa.
Yksikään äänestäjä ei tiedä, mitä on tarjolla, jos perussuomalaiset voittavat vaalit. Pelkillä lupauksilla ja julistuksilla julkinen talous ei oikene, sen ymmärtää jokainen.
SDP:n ohjelma perustuu puolestaan täydelliseen unelmahöttöön. Tavoite työllisyysasteen nostosta 80 prosenttiin on hyvä. Valitettavasti tämä ei toteudu toivomalla, vaan tavoitteen toteutuminen vaatii reippaita toimenpiteitä. Niitä demarien ohjelmasta on turha hakea edes suurenlasin avulla, sillä niitä ei yksinkertaisesti ole.
Sama koskee SDP:n talouskasvutavoitetta. Kahden prosentin kasvutavoite on kannatettava, ja sitä toivovat myös kaikki muut puolueet. Valitettavasti on niin, että yritysten verotusta kiristämällä, kasvua ei ole luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Kokoomuksella on eniten yritystä talouden kuntoon saattamisessa, ja siksi se on joutunutkin pahiten Marinin ja SDP:n hampaisiin. Kokoomuksen puheet miljardin euron veronkevennyksistä ovat puhdas vaalitäky. Niitä ei ole tässä taloustilanteessa luvassa, ja se tiedetään kyllä myös kokoomuksessa.
KOLMEA kärkipuoluetta äänestämällä voi saada mitä tahansa. Sama koskee hallituspohjaa.
Varmaa on vain se, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella käy kylmä puhuri, jos hallituspohja rakennetaan näiden puolueiden varaan. Sama kohtalo koskee myös lapsiperheitä, maanviljelijöitä, koulutuspaikkoja ja investointeja.
Ei ihme, että vaalikampanjan aikana moni äänestäjä on havahtunut todellisuuteen ja palannut takaisin keskustan leiriin. Äänestämällä keskustaa tietää varmuudella, millaista politiikkaa on tarjolla seuraavat neljä vuotta.