SAK:n jäsenliitot tiivistävät rivejään neuvottelukierroksella – valmius myös järjestölliseen yhteistyöhön
SAK:n hallitus on päättänyt, että keskusjärjestön jäsenliitot ryhtyvät tiiviimpään yhteistyöhön meneillään olevalla neuvottelukierroksella. Neuvottelut eivät näytä etenevän ennen kuin teknologiateollisuudessa saadaan sopu.
– Työnantajaliitot ovat luovuttaneet valtansa Teknologiateollisuuden työnantajille, sillä käytännössä muut työnantajaliitot ovat kieltäytyneet neuvottelemasta omista työehtosopimuksistaan, kunnes teknologiateollisuuden ratkaisu on syntynyt, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tiedotteessa.
Koska muiden alojen työehto- ja palkkaratkaisut ovat työnantajien toimien vuoksi kiinni teknologia-alan sopimuksesta, ovat SAK ja jäsenliitot päättäneet syventää koordinaatiotaan. Ne ovat tarvittaessa valmiita ryhtymään myös järjestölliseen yhteistyöhön eli työtaistelutoimiin tulosten aikaansaamiseksi. Keinovalikoimaa varaudutaan käyttämään laajasti liittojen omien sääntöjen ja hallintojen linjausten puitteissa.
Elorannan mukaan tavoitteena on saada SAK:n jäsenille ratkaisu, joka vertautuu Saksan teollisuuden palkkaratkaisuun. Saksan keskeinen teollisuusliitto IG Metall sopi marraskuussa ratkaisun, jossa palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja 3,3 prosenttia vuonna 2024. Lisäksi tulossa on 3 000 euron könttäkorvaus inflaation nakertamaa ostovoimaa paikkaamaan.
SAK:ssa katsotaan, että keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi. Taloudessa on paljon epävarmuutta, mutta työllisyys on hyvällä tasolla ja yritysten taseet monin paikoin hyvässä kunnossa, joten palkanmaksuvaraa ja -kykyä on olemassa.
Samalla laukkaava inflaatio murentaa ostovoimaa tahtiin, jota ei ole koettu sitten 1970-luvun.
Eloranta huomautti, että vaikka työnantajapuoli halusi luopua keskitetystä sopimisesta, on työnantajakoordinaatio ollut jokaisella neuvottelukierroksella vahvaa. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien avaus on muodostunut yleiseksi linjaksi, josta ei ole joustettu ainakaan ylöspäin.
Tuntuvien palkankorotusten lisäksi palkansaajapuoli esittää niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjakoa muutettiin kiky-sopimuksen myötä, mikä on siitä lähtien tuonut joka vuosi pari miljardia euroa tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.
– Eiköhän nyt olisi aika tukea monista lisämenoista kärsivää palkansaajaa? Kiky-maksujen tasaaminen vähentäisi myös palkankorotuspaineita, Eloranta ehdotti.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen oli päätökseen tyytyväinen ja sanoi sen tuovan kaikille liitoille neuvotteluvoimaa.
– Leveämpiä hartioita tarvitaan, jotta pystymme tavoittelemaan yli liittorajojen työntekijöiden ansaitsemia palkankorotuksia. Tämä vahvistaa vipuvoimaa myös palvelualojen neuvottelupöydissä ostovoiman turvaavien palkankorotusten saamiseksi, Rönni-Sällinen sanoi tiedotteessa.
Rönni-Sällisen mukaan on käynyt selväksi, että EK on vedellyt kulisseissa naruista työnantajaliittojen palkkatavoitteiden koordinoimiseksi. Julkisuudessa EK on liputtanut liittokohtaisen sopimisen puolesta, mutta käytännössä se on ohjaillut ripustautumista vientiteollisuuden palkkaratkaisuun. PAM ei hyväksy tällaista lähtökohtaa neuvotteluille, Rönni-Sällinen paheksui.
Pamilaisten työntekijöiden viimeaikaisella aktiivisuudella on Rönni-Sällisen mukaan ollut suuri merkitys liittojen päätöksen syntymiseen. Liikehdintä kaupan alalla ja hiihtokeskuksissa on osoittanut, että työnantajaliittojen ja EK:n yksipuolinen sanelu ei kelpaa työntekijöille, hän sanoi.