Ennallistamisasetus rajoittaisi kaupunkien kasvua
Eduskunnassa on keskusteltu viime päivinä isoin kirjaimin EU:n valmisteluputkessa olevasta ennallistamisasetuksesta. Hallituspuolueiden rivit ovat hajonneet asian käsittelyssä.
Erityisesti metsätalouden edustajat ovat älähtäneet suunnitelmista palauttaa Suomen metsät 1950-luvun tilaan.
Nyt on käynyt ilmi, että kaupunkien edunvalvojat ovat nukahtaneet asetuksen valmistelussa.
Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristöyksikön johtaja Miira Riipinen arvioi viime perjantaina Helsingin Sanomissa, että asetus rajoittaisi merkittävästi kaupunkien kasvua Suomessa.
Asetus koskisi Suomessa yhteensä 63 kuntaa, joukossa kaikki suurimmat kaupungit, maakuntakeskukset ja iso joukko pienempiä kuntia. Sen kuudennessa artiklassa esitetään kovat tavoitteet kaupunkien ekosysteemien ennallistamiselle.
Asetuksen mukaan EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että ”vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna missään kaupungeissa eikä pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa”.
Tämän mukaan vuoden 2021 jälkeen rakentamisen takia menetetyt viheralueet ja kaadetut puut pitäisi korvata vuoteen 2030 mennessä istuttamalla uusia puita tai perustamalla viheralueita vähintään saman verran.
Asetus edellyttää lisäksi, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolmella prosentilla vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
On huomattava, että kyse on sitovasta asetuksesta eikä lainsäädännön valmistelua ohjaavasta direktiivistä. Asetus tulisi sellaisenaan voimaan jäsenvaltioissa.
Ennallistamisasetus voisi toteutuessaan tukea keskustalaista aluepolitiikkaa rajoittamalla kaupunkien kasvua.
Kuntaliiton Riipinen katsoi HS:n haastattelussa, että asetus sopii huonosti Suomen kuntarakenteeseen.
Suomessa kunnat ovat usein laajoja, ja niillä voi olla entuudestaan paljon metsää ja viheralueita. Asetuksen toteuttaminen voisi tarkoittaa käytännössä viheralueiden lisäämistä sadoilla hehtaarilla yhdessä kunnassa.
Toisaalta jossain pinta-alaltaan pienessä kasvukunnassa voi olla vaikea kasvattaa viheralueita. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) nosti viime torstaina Ylen A-talkissa Keravan yhdeksi esimerkiksi tällaisesta kunnasta.
Asetus olisi ristiriidassa myös valtiovallan ja kuntien MAL-sopimusten kanssa. Niissä valtio on sitoutunut rahoittamaan kasvukeskusten tärkeitä väylähankkeita ja kunnat luvanneet kaavoittaa reippaasti uusia asuntoja. Ennallistamisasetus rajoittaisi tuntuvasti kuntien mahdollisuuksia pitää kiinni lupauksistaan.
Erityisesti keskustan näkökulmasta asetelma on ristiriitainen. Puolue kannattaa koko maan tasapainoista kehittämistä ja suhtautuu sen vuoksi kriittisesti väestön keskittymiseen suurimpiin kaupunkeihin.
Ennallistamisasetus voisi toteutuessaan tukea keskustalaista aluepolitiikkaa rajoittamalla kaupunkien kasvua. Samalla se rajoittaisi kuitenkin tuntuvasti keskustalle tärkeää kuntien itsehallintoa, jonka ytimessä on valta päättää kaavoituksesta.
Keskustan vaakakupissa kuntien itsehallinto taitaa painaa enemmän. Suomen aluekehityksestä pitää päättää demokraattisen keskustelun jälkeen eduskunnassa ja kunnissa, ei EU:n asetuksilla.