Nousukausi näkyy voimalla työmarkkinoilla – työllisyysaste jatkaa kipuamistaan
Talouden vauhdikas kasvu näyttää tarttuneen entistä tukevammin myös työmarkkinoihin.
Samalla on alkanut näyttää aiempaa todennäköisemmältä, että hallituksen työllisyysastetavoite voi toteutua, vaikka epävarmuuksia riittää.
Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa jo 70,9 prosenttia.
Luvut ovat viime kuukausina parantuneet vauhdilla. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.
Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari näkee hyvien työllisyyslukujen taustalla nimenomaan talouden hyvän kasvun.
Työvoiman kysyntä kasvaa. Työllisiä oli tammikuussa 71 000 enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa.
Paljon kuohuntaa aiheuttanut työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alussa.
Huovari muistuttaa, että avoimet työpaikat ovat lisääntyneet nimenomaan kokoaikaisissa työpaikoissa.
– Varmaan on myös jokin merkitys työvoimapalvelujen tehostamistoimilla, Huovari sanoo.
Työmarkkinat vetävät ja lisäksi Huovarin mukaan on saatu aktivoitua niitä, jotka ovat olleet työvoiman ulkopuolella.
Huovari huomauttaa työvoiman kasvaneen melkein yhtä paljon kuin työllisten määrän. Tämän myötä työttömyysprosentissa ei ole nähty rivakkaa laskua.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli vain 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli tammikuussa 8,5 prosenttia.
– Työvoiman ulkopuolelta on tullut koko ajan lisää väkeä työvoimaan. Mikä on ilman muuta erittäin hyvä asia, Huovari sanoo.
Paljon kuohuntaa aiheuttanut työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alussa.
Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mielestä tammikuun luvuissa oli kiinnostavaa, mistä työllisyyden kasvu tuli.
– Ainakin tammikuun luvuissa näyttää siltä, että aika iso osa siitä tulee itse asiassa määräaikaisesta osa-aikatyöstä, Kärkkäinen sanoo.
Kokopäivätyö kasvaa, mutta Kärkkäisen mukaan vuoden aikana tulleesta työllisyyskasvusta yli kolmasosa on tullut määräaikaisesta osa-aikatyöstä.
Kärkkäinen näkee viitteitä, että siinä voi olla jotain aktiivimallista tulevaa muutosta.
Kärkkäinen ei usko, että itse malli ja siihen liittyvä patistelu olisivat ehtineet vielä tammikuussa paljoa vaikuttaa, sen sijaan runsaalla julkisella keskustelulla on saattanut olla jotakin vaikutusta tammikuun lukuihin.
Hän ei kuitenkaan vetäisi tammikuun luvuista vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä aktiivimallin vaikutuksista.
Kärkkäisen mielestä tänä vuonna on hyvä katsoa, mistä työllisyyslukujen kasvu tulee.
– Missä määrin kasvaa kokopäivätyö ja missä määrin kasvaa määräaikainen osa-aikatyö, joka on sekin toki positiivista, Kärkkäinen sanoo.