Keskustan Ala-Nissilä ihmettelee Kataisen eurolinjauksia – “Mistä varat otettaisiin? Lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, perusturvasta vai yritystuista?"
Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ihmettelee EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen (kok.) Helsingin Sanomissa esittämiä näkemyksiä euroalueen kehittämisestä.
Katainen totesi Helsingin Sanomien artikkelissa, että Suomen kannattaisi päästää irti ajatusmalleista, jotka muodostuivat Euroopan velkakriisin aikana.
Kataisen mukaan Suomessa ja muutamassa muussa jäsenvaltiossa on tullut uskonkappaleeksi yhteisvastuun vastustaminen.
Ala-Nissilä ei kannata yhteisvastuun laajentamista. Hänen mielestään EU-komission ja Etelä-Euroopan jäsenmaiden linja merkitsisi lisääntyvää moraalikatoa ja rakenteellisten uudistusten pysähtymistä eräissä jäsenmaissa.
– Euroalueen yhteisen budjetin ja suhdannetasaajan pitäisi kooltaan olla jopa 3-5% yhteenlasketusta BKT:stä, jotta sitä voitaisiin pitää aidosti vaikuttavana. Mistä tähän varat Suomessa otettaisiin? Lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, perusturvasta vai yritystuista?
Ala-Nissilä syyttää esityksiä euroalueen suhdannetasaajasta ja yhteisestä budjetista Suomen kannalta taloudellisesti vastuuttomiksi ja väittää niiden rikkovan eduskunnan budjettivaltaa.
Ala-Nissilän mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on ajanut linjaa, jossa jäsenmaat kantavat itse vastuunsa omasta talouspolitiikastaan eikä taloudellista yhteisvastuuta laajenneta euroalueella.
– Keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteinen hallituksessa hyväksymä eurolinjaus on jäsenmaiden enemmistön kanta, mikä perustuu jäsenmaiden oman taloudellisen vastuun korostamiseen, rakenteellisten uudistusten jatkamiseen jäsenmaissa ja markkinakuriin perustuvan talous- ja rahaliiton kehittämiseen, Ala-Nissilä sanoo.
Hänen mukaansa talous- ja rahaliiton kehittämisessä on mahdollista edetä maltillisesti viimeistelemällä pankkiunioni pitäen kiinni pankkien riittävistä pääomavaatimuksista ja sijoittajanvastuusta.
– Suomi on talous- ja rahaliittoa rakentavasti ja vastuullisesti kehittävien jäsenmaiden rintamassa yhdessä mm. Saksan, Hollannin, Baltian maiden ja Irlannin kanssa. Tätä linjaa tukee myös euroalueeseen kuulumaton Ruotsi, joka harkitsee pankkiunioniin liittymistä. Vastuulliselta linjalta poikkeaminen olisi Suomen kokonaisedun vastaista, Ala-Nissilä linjaa.