Pekka Puska vaatii tolkkua alkoholipolitiikkaan: "Kokoomus kuuntelee herkällä korvalla Panimoliittoa"
Aito ja alkuperäinen Coca-Cola rantautui Helsinkiin kesällä 1952.
Suuren maailman makeaa hittijuomaa pääsi maistamaan myös vaasalainen seitsemänvuotias Pekka Puska.
Kuplivan sokerihuuman siivittämää olympiatunnelmaa seurannut Pekka ei voinut aavistaa, että joutuisi vielä samaisen limonadifirman lobbarin prässättäväksi Maailman terveysjärjestön (WHO) päämajassa Genevessä.
Puskan tinkimätön suhtautuminen kansanterveyteen on vienyt lääketieteen tohtorin niin Pohjois-Karjalan mutaisille pihamaille kuin kiiltäväksi jynssättyihin konferenssisaleihin.
Pitkän uransa ajan Puska on asettunut terveystaisteluiden kiperimpiin etulinjoihin.
Eduskuntaan Olli Rehnin (kesk.) paikalle noussut Puska ei usko kansanedustajuuden muuttuneen pohjimmiltaan sitten 90-luvun taitteen, jolloin hän kipusi edelliskerran Arkadianmäelle.
Viimeksi hän tosin joutui seuraamaan oppositiosta Holkerin hallituksen tekemisiä viimeisillään hoipertelevan Neuvostoliiton katveessa.
– Nyt olemme johtava hallituspuolue ja Suomessa on tekemisen meininki.
Nykyopposition huutomyrsky ei Puskaa hätkäytä.
– Sieltä voi räksyttää, mutta vaikuttavuus on lopulta vähäinen.
Lehtimiesten pisteliäät kolumnit puolestaan kuuluvat neljännen valtiomahdin työnkuvaan.
Puska ei allekirjoita otsikoita, joissa hänestä tehdään kriitikkoa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle.
Hän muistuttaa, että talouden kohmelo on karkotettu; ekonomistien graafeissa käyrät suuntaavat ujosti koilliseen ja yrittäjyys vilkastuu.
– En villeimmissä unelmissanikaan uskonut, että sotea perustettaisiin maakuntahallinnon varaan, Puska iloitsee.
Nyt hän pääsee sorvaamaan lakia sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä.
En villeimmissä unelmissanikaan uskonut, että sotea perustettaisiin maakuntahallinnon varaan.
Pekka Puska
Kolmekymppisenä Pohjois-Karjala-projektin vetäjänä kansan tietoisuuteen noussut Puska huomasi jo tuolloin, että maakunta on luonteva taso terveydenhuollon järjestämiselle.
– Kun aloitimme työn saappaat savessa, elintasosairaudet olivat kansalle uusi ja tuntematon ilmiö.
Ponnistelut itäsuomalaisten keuhkojen ja verisuonten puhdistamiseksi kantoivat hedelmää: yhä useampi tumppasi tupakan pysyvästi ja salaatinlehdet valtasivat lounaspöydissä tilaa rasvaisilta lihoilta.
– Terveydenhuoltoa ei voi rakentaa, osin keinotekoisesti vedettyjen, kuntarajojen varaan, mutta maakunnalla on riittävät resurssit reagoida väestön tarpeisiin.
Tulevat kuntapäättäjät pääsevätkin soten myötä pähkäilemään, kuinka kuntalaiset houkutellaan hikilenkille ja koululaiset popsimaan kouluruokaa kebabin sijaan.
Puskan Karjalassa käymän rasvasodan käry levisi aina eduskuntaan saakka.
Puheet rasvattoman maidon suosimisesta saivat muun muassa valtiomies Johannes Virolaisen pöyristymään.
– Kurria, sehän on pahhoo, eihän sitä kukkaan voi juuva, kuului Vironperän ”Jussin” tuomio Puskan järkytykseksi.
Vaikka Virolainen naljaili Puskalle vielä vuosia tämän rasvavouhotuksesta, tunnusti hän lopulta vaihtaneensa voin margariiniin.
Vuosikymmeniä kansakunnan kaapin päällä vaikuttanut Puska palasi eduskuntaan kansanterveyden kannalta h-hetkellä.
– Ongelmat ovat kasautuneet perusterveydenhuoltoon, sillä resurssit ovat valuneet sairaaloihin.
Kurssi on korjattava.
– Rahaa ei tule mistään lisää, mutta voimme tehostaa toimintaa ja parantaa kansanterveyttä panostamalla perusterveydenhuoltoon ja rationalisoimalla sairaalatoimintaa.
Joskus potilaan kannattaa mennä harvinaisempaan leikkaukseen omaa maakuntakeskusta pidemmälle, sillä hoidon laatu voi olla kauempana parempi.
Tällä hetkellä sote-uudistus on tuhti ja luotaantyöntävä paketti hallinnollisia yksityiskohtia.
– Lakinivaska on monelle kansanedustajalle vielä hepreaa, Puska uskoo.
Kuntavaalikojuilla ehdokkaat joutuvat epäkiitolliseen asemaan, kun heiltä tivataan palveluiden tulevaisuudesta.
Mitä kampanjakahvin äärellä sitten uskaltaa luvata?
– Ainakin sen, että lääkäriin pääsee jatkossa helpommin.
Puska vannoo sosiaalisen markkinatalouden nimeen.
Kokoomuksen vaalimaan valinnanvapauteen hän suhtautuu kaksijakoisesti.
Yksityiset yritykset lisäävät parhaimmillaan perusterveydenhuollon kykyä vastata ihmisten tarpeisiin. Toisaalta ne lisäävät sote-ponnistuksen vaikeutta.
– Vaarana on kahden tason terveydenhuolto, jossa yksityiset palvelut keskittyvät kysynnän perässä kaupunkeihin. Siksi ainakin erikoissairaalat, kouluterveydenhuolto ja neuvolat on pidettävä julkisina.
Ovet eduskuntaan avautuivat Puskalle, kun Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankin johtokuntaan eikä Paula Lehtomäki halunnut jättää valtiosihteeriyttä kesken kaiken.
Vaikka pallotaituri Rehn suuntaa kohti uusia turnauksia, ei keskustan eduskuntaryhmän jalkapallokulttuuri sammu.
– Olen kova penkkiurheilija ja seuraan Vaasan Palloseuran pelejä aktiivisesti, Puska kertoo.
Yhtäläisyyksistä huolimatta kysymys vahvan oluen tulosta ruokamarkettiin erottaa kahta keskustakonkaria.
Olen kova penkkiurheilija ja seuraan Vaasan Palloseuran pelejä aktiivisesti.
Pekka Puska
150 lisäkuolemaa, 1500–2 000 sote-käyntiä, lisäkiireitä poliisille ja työelämän ongelmia.
Puskan lista tekeillä olevan uuden alkoholilain seurauksista vuositasolla on karua kuultavaa.
Normien viidakossa on hänen mielestään karsittavaa, mutta lakeja ei pidä hutkia pinoon hinnalla millä hyvänsä.
– Kokoomus on alkoholiasioissa elinkeinoelämän äänenkannattaja, ja se kuuntelee herkällä korvalla Panimoliittoa.
Puska näkee yritysmaailmassa myös paljon mahdollisuuksia terveyden saralla.
– Elinkeinoelämä voi edistää kansanterveyttä merkittävästi. Tämä on ilmeistä, kun katsoo kauppojen hyllyjä, jotka notkuvat terveysvaikutteisia tuotteita.
Kokoomuksen Jaana Pelkonen olisi valmis heittämään viinamonopolin, olutkarsinat ja yökerhojen valomerkit historian romukoppaan viinakortin ja pakkovoileipien seuraksi.
Klassiseksi liberaaliksi itseään kuvaileva puoluesisar Elina Lepomäki kantaa puolestaan huolta keskustan rivien pitävyydestä, kun alkoholiuudistus tulee äänestykseen.
– Perinteenä on ollut, että tämäntyyppisissä kysymyksissä edustaja voi äänestää omantunnon mukaan. Periaatteesta on pidettävä yhä kiinni.
Puskasta on älyllistä epärehellisyyttä ummistaa silmät alkoholiuudistuksen huomattavilta haitallisilta seurauksilta.
Ne lyövät korville hallituksen monia tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa sote-säästöihin, työelämän pidentämiseen ja kansalaisten turvallisuuteen.
Terveysvalistus kuitenkin ujuttautuu Puskan mukaan etiketteihin aivan kuten se on mullistanut ruokahyllyt.
– Joskus tulevaisuudessa suomalaiset suhtautuvat alkoholiin niin, että rajoituksia voidaan kumota, hän ennustaa.
Suomalaiset ovat terveempiä kuin ennen, vaikka moni joutuu hölläämään vyötään ja kalja maistuu.
Tänne pussinperälle ebolat, zika-virukset tai SARSit kulkeutuvat lähinnä uutisten muodossa.
Puskan mukaan moni globaali vitsaus voitaisiin pysäyttää tehokkaalla perusterveydenhuollolla.
Joissakin kehittyvissä maissa flunssan oireet tunteva voi diagnosoida itsensä ja ostaa sitten ruokakaupasta pussukallisen erivärisiä antibioottinappeja.
Niitä popsitaan kuin karkkeja siinä uskossa, että ainakin jokin pillereistä toimii.
– Lisäksi lääkäreitä painostetaan määräämään turhia antibiootteja, jolloin lääkkeiden teho heikkenee.
Puska harmittelee, että turhia rohtoja syödään myös Suomessa.
Puskan asiantuntemukselle on kysyntää ulkomailla, mutta aikataulusyistä puhujapyynnöistä lienee nyt kieltäydyttävä useammin.
Aktiivipolitiikkaan siirtyminen tarkoittaa maailmaa kiertäneelle terveys-ekspertille vähemmän lentokoneessa nukuttavia öitä.
Maine on kiirinyt pitkälle; italialainen televisioryhmä odottaa haastattelumme loppumista, jotta pääsisi Puskan pakeille.
Herkkuruoan mekasta ja EU:n elintarvikeviraston kotimaasta on tultu Ruskeasuolle asti selvittämään terveellisen ravinnon saloja.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 24.2. Lehden voi tilata täältä .