Huippuasiantuntija: Ilmaston lämpeneminen voi kääntää ilmavirtauksia – "Vilja-alueista saattaa tulla suolaerämaita"
Ilmastouutiset alkavat helposti ahdistaa. Arktisilla alueilla jäät sulavat ennätysvauhtia. Siperiassa suot sihisevät, kun ikirouta sulaa ja vapauttaa ilmakehään metaania, voimakasta kasvihuonekaasua. Kasvihuonekaasut nostavat maapallon lämpötilaa.
Siperiasta on nyt löytynyt myös 7 000 metaanikuplaa, jotka voivat purkautua milloin tahansa. Purkautuminen jättää jälkeensä syviä kraattereita.
Maapallolta tuskin löytyy akateemikko Markku Kulmalaa parempaa asiantuntijaa vastaamaan huoliin ilmastonmuutoksesta, sillä Suomi on ilmakehätieteissä maailman paras.
Kulmala johtaa ilmakehätieteiden huippututkimusyksikköä Helsingissä Kumpulan kampuksella. Siihen kuuluu yli 200 luonnontieteilijää
– Resurssit ovat USA:ssa ja Saksassa isommat, mutta yhtenäisenä joukkona olemme monella eri mittarilla mitattuna maailman kärjessä, Kulmala kertoo.
Kulmalan mukaan asiantuntijatkaan eivät tiedä, miten suuri uhka metaanipäästöt ovat.
Ilmakehätiede tutkii kattavasti muun muassa säätä, mutta ilmastonmuutoksesta ei ole riittävästi mittaustietoa eri puolilta maailmaa.
Siperian metaanikuplien kohdalla pitäisi esimerkiksi tietää, miten ison päästön purkaus aiheuttaa suhteessa Siperian valtavien soiden normaaliin, vuotuiseen metaanipäästöön.
– Siperiassa ei mitata juuri mitään. Toiminta on suo, kuokka ja Jussi -tyylistä, yksittäiset tutkijat käyvät tekemässä vähän keräyksiä. Tiedämme, että metaanipitoisuudet nousevat, mutta emme tiedä, millä vauhdilla.
Kulmala kehottaa laittamaan ilmakehän mittausasemia koko Siperian alueelle.
– Metaanipäästöt eivät ala suurista kuplista. Sitten kun ne näkyvät satelliitista, ne ovat jo todella isoja. Niistä pitäisi tietää paljon aikaisemmin.
Kulmala kertoo, että ilmastonmuutosten etenemistä voidaan tutkia kolmella tavalla: tulevaisuutta ennustavilla malleilla, satelliittidatalla sekä maanpintamittauksilla.
– Maanpintamittaus on meidän tarjoamamme palikka, mutta sitä ei käytetä. Siksi ei saada kattavaa tietoa satelliittidatastakaan eikä parannettuja malleja.
Kulmala perusti kollegoidensa kanssa huippuluokan mittausaseman Hyytiälään jo yli parikymmentä vuotta sitten.
Iso laitekokonaisuus mittaa tuhannen kilometrin säteeltä jopa 1 200 erilaisen aineen pitoisuuksia ilmasta, kun esimerkiksi sääasema mittaa kymmentä. Kulmala toivoo, että heidän mittausasemansa pääsevät pian parantamaan Kiinan ilmanlaatua.
Kulmalan mukaan Kiinan ilmanlaadun parantamisen ensimmäinen askel on perusteellinen tieto siitä, mistä lähteestä päästöt tulevat ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa. Tämän tiedon kerääminen veisi pari, kolme vuotta.
– Nopeat ratkaisut ovat joskus jopa haitallisia tai vaikuttavat vain lyhyeksi aikaa. On helppoa sulkea ne huonoimmat tehtaat, mutta ne toiset, kolmannet ja neljännet päätökset ovat vaikeita, niihin tarvitaan paljon lisää ymmärrystä. Sitä me pystymme tarjoamaan.
Päästöt ovat vähentyneet vain todella suurten muutosten seurauksena.
Maapallon lämpenemisen kriittinen raja voi Kulmalan mukaan olla yhtä hyvin olla 1,3 kuin 3 astetta.
Suomen kokoinen maa voi toimia ilmastotekojen suunnannäyttäjänä, mutta ihmiskunnan kohtalo ratkaistaan ihan muualla. Esimerkiksi Kiinaan on viime vuosina noussut uusi kivihiilivoimala joka viikko, ja kivihiilellä käy myös yli miljardin asukkaan Intia.
Moni huokaisikin helpotuksesta, kun maailman johtajat allekirjoittivat Pariisin ilmastosopimuksen, jolla maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Sopimus astui voimaan viime vuoden lopulla.
Kulmala ei kuitenkaan usko, että Pariisin ilmastosopimus vähentää päästöjä globaalisti.
– Päästöt ovat vähentyneet vain todella suurten muutosten, kuten 70-luvun öljykriisin tai Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena.
– Pienet, Euroopan kokoisen talouden hidastumiset eivät näy tilastoissa. Globaali talouden sakkaaminen näkyy.
Kulmala mainitsee joidenkin myös uskovan, että talous voisi kasvaa ilman päästöjä. Hän ei itse usko tähän irtikytkeytymiseen ainakaan yhden satunnaisen vuoden perusteella.
– Suomessa voidaan ehkä päästä siihen, koska suurin osa tuotteistamme tehdään muualla.
Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos lähtee täysin hallinnasta, Kulmala katsoo.
Ilmiö alkaa ruokkia itse itseään, jos jäiden sulaminen vapauttaa meren pohjasta metaania ja jäiden mukana menetetään myös niiden kyky heijastaa auringon säteilyä ja viilentää maata.
– 5–10 asteen keskilämpötilan nousukin olisi jo hirveän paljon. Mutta olen vielä enemmän huolestunut siitä, että ilmavirtaukset muuttuvat. Meidän talvemme voisi siirtyä Keski-Eurooppaan tai muiden maiden vilja-alueista saattaisi tulla suolaerämaita.
Kulmala pitää ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytyksenä sitä, että 35–40 vuoden päästä maapallon hiilinielut ovat isommat kuin hiililähteet. Kiire tulee, sillä tällä hetkellä päästöt ovat kaksi kertaa isommat kuin nielut.
– Pitäisi siis vähentää päästöjä ja voimistaa nieluja kasvattamalla tervettä metsää ja käyttää puuta sen jälkeen biorakentamiseen. Terve metsäekosysteemi on erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen.
Kulmalan yksikkö etsii jatkuvasti luonnosta uusia termostaatteja, jotka voisivat auttaa ilmaston lämpenemisen hillinnässä. Sellaisia ei ole toistaiseksi löytynyt.
Kulmala ei halua ennustaa, miten maapallon lämpötila muuttuu tällä vuosisadalla.
– Skenaarioiden tekemisessä on se ongelma, että jos jotain yllättävää tapahtuu, niin ne eivät enää päde.
Ei ole mitään hyötyä, jos ihminen tulee niin huolestuneeksi, ettei tee mitään.
Ilmastonmuutoksen etenemisessä on kuitenkin kaksi vaihtoehtoa.
Keskilämpötila nousee joitakin asteita tällä vuosisadalla, mutta ihmiset sopeutuvat siihen jotenkin. Tai sitten iskee äkillinen, ihmiskuntaa uhkaava katastrofi, jossa lämpötila nousee reilusti esimerkiksi suurten metaanipäästöjen seurauksena.
Kulmala pitää jälkimmäistä vaihtoehtoa suunnilleen yhtä epätodennäköisenä kuin auton alle jäämistä. Mutta koska katastrofin riski on olemassa, siihen pitäisi varautua.
Kulmalan mukaan taivaalle saatetaan levittää esimerkiksi säteilyä heijastavia peilejä tai jotain ainetta, kuten rikkiä, hiilivetyä tai aerosolihiukkasia.
– Se on täysin mahdollinen skenaario, jos lämpeneminen vain jatkuu. Mutta jos jotain sellaista tehtäisiin, niin sillä olisi sivuvaikutuksia. Siksi sitä pitäisi tutkia enemmän jo nyt, hän korostaa.
Maailman ilmastopoliitikan askeleet ovat Kulmalan mielestä liian lyhyitä, mutta yöunia ei silti kannata menettää.
– Siitä ei ole mitään hyötyä, jos ihminen tulee niin huolestuneeksi, ettei tee mitään.
Haastattelu ilmestyi alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 28.4. Lehden voi tilata täältä .