Tutkimus vahvistaa ja kumoaa väitteitä keskustasta
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi maanantaina Turun yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen puolueiden rakenteista ja jäsenten verkostoista. Tutkimus vahvistaa mutta myös kumoaa yleisiä käsityksiä keskustasta ja muista eduskuntapuolueista.
Tutkimuksen aineisto on ainutlaatuinen. Kuusi suurinta eduskuntapuoluetta antoivat tutkijoiden käyttöön jäsentensä yhteystietoja kyselylomakkeiden lähettämistä varten. Näin saatiin kokoon lähes 12 500 hengen aineisto. Tässä joukossa oli lähes 4000 keskustalaista.
Tulokset myötäilevät monilta osin yleisiä käsityksiä puolueista.
Kokoomuslaiset ansaitsevat eniten ja ovat korkeimmin koulutettuja yhdessä vihreiden kanssa. SDP:n jäsenet ovat kaikkein vanhimpia, mutta toisaalta heillä on eniten yhteyksiä työntekijäjärjestöihin.
Keskustalaiset ansaitsevat hiukan vähemmän kuin sosiaalidemokraatit. Tutkimus leimaa keskustan edelleen viljelijäpuolueeksi lähinnä sillä perusteella, että maanviljelijöiden osuus puolueen työssäkäyvistä jäsenistä oli korkeampi kuin muilla puolueilla, kuitenkin vain alle viidennes.
Keskustalaiset sitoutuvat vahvasti omaan kyläänsä tai kaupunginosaansa. He ovat aktiivisesti mukana sekä kuntien että seurakuntien toiminnassa.
Aktiivisimpia sosiaalisen median verkostojen hyödyntäjiä olivat taas vihreät ja perussuomalaiset.
Tutkijoiden arviosta voi tehdä sen johtopäätöksen, että sote-uudistusta ei kannattaisi vastustaa ainakaan keskustan pelossa.
Tutkijoiden arviot tulevasta kehityksestä kannattaa lukea tarkkaan. He ennustavat suuria vaikeuksia SDP:lle monestakin syystä. Sen jäsenistö on kovin ikääntynyttä, ja puolue on sitoutunut niihin ammattiryhmiin, joita elinkeinorakenteen muutos koettelee kovimmin.
Menestystä povataan kokoomukselle ja vihreille, joiden jäsenistö kuuluu murroksen keskellä menestyviin väestöryhmiin.
Keskustan osalta tutkijat tyrmäävät sote-keskustelussa usein toistetun väitteen, että puolue ajaisi tätä uudistusta vain turvatakseen omat valta-asemansa.
”Keskustan jäsenet ovat myös eri puolueista voimakkaimmin verkostoituneet kuntatasolla, jolloin kuntien autonomian pieneneminen esimerkiksi sote-uudistuksen myötä saattaa heikentää nimenomaan keskustan valta-asemaa suhteessa muihin suuriin puolueisiin”, tutkijat arvioivat.
Tutkijoiden arviosta voi tehdä sen johtopäätöksen, että sote-uudistusta ei kannattaisi vastustaa ainakaan keskustan pelossa.