Halla-aho testaa suomalaista perinnettä
Suomen politiikassa on omaksuttu kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan kaikki eduskuntapuolueet ovat hallituskelpoisia. Esimerkiksi lähin naapurimme Ruotsi on toista maata.
Muut puolueet ovat kieltäytyneet siellä yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa puolueen natsitaustan ja ohjelmallisten linjauksien vuoksi.
Suomalainen perinne joutuu testiin seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Näillä näkymin niihin osallistuu kaksi Timo Soinin perussuomalaisten perillistä, Jussi Halla-ahon käsiin jäänyt emopuolue ja Soinin joukkojen uusi ryhmä, joka perustettiin tiistaina työnimellä ”Uusi vaihtoehto”.
Keskusta ja kokoomus katkaisivat maanantaina hallitusyhteistyön Jussi Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo perustelivat yhteistyön lopettamista ennen muuta sillä, että Halla-ahon perussuomalaisten arvot ovat liian kaukana keskustan ja kokoomuksen arvoista.
Tiistaina he totesivat, että yhteistyötä voidaan jatkaa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä eronneen enemmistön kanssa.
Suomalaisen perinteen mukainen ratkaisu olisi odottaa ja katsoa, millainen Halla-ahon puolueesta oikeasti tulee.
Perussuomalaisten jakautuminen kahdeksi puolueeksi näyttää peruuttamattomalta. Puolueen jäsenet, järjestöt ja valtuustoryhmät joutuvat valitsemaan puolensa. Luvassa on katkeria riitoja. Sisällissodat tuottavat rumaa jälkeä myös puolueissa. Vertailukohdaksi sopii SDP:n hajoaminen 1950-luvun lopulla.
Keskustalle ja kokoomukselle hallituskriisin nopea ratkaisu on helpotus.
Keskustassa voidaan iloita siitä, että pääministeri Juha Sipilä osoitti alkuviikon dramaattisissa käänteissä vahvaa johtajuutta. Pölyn laskeuduttua muut puolueet joutuvat pohtimaan suurta periaatteellista kysymystä.
Julistetaanko Halla-ahon perussuomalaiset pannaan Ruotsidemokraattien tapaan vai jatketaanko suomalaista perinnettä, jonka mukaan kaikki eduskuntapuolueet ovat periaatteessa hallituskelpoisia?
Vastausta voi pohtia paitsi periaatteen myös vaalitaktiikan näkökulmasta. Halla-ahon hyljeksintä voi aiheuttaa samanlaisen reaktion äänestäjien keskuudessa kuin on nähty monissa viime aikojen vaaleissa, parhaana esimerkkinä Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi.
Suomalaisen perinteen mukainen ratkaisu olisi odottaa ja katsoa, millainen Halla-ahon puolueesta oikeasti tulee. Sen todellinen olemus ja politiikka nähdään vasta jatkossa. Puolueella on nyt seuraaviin eduskuntavaaleihin asti aikaa täsmentää poliittisia linjauksiaan.
Vaalien jälkeen muilla puolueilla on sitten mahdollisuus arvioida, löytyykö riittävän yhteistä arvopohjaa myös Halla-ahon perussuomalaisten kanssa. Halla-ahon olisi tehtävä aika paljon työtä sen arvopohjien kuilun umpeenluomiseksi, johon Sipilä ja Orpo maanantaina vetosivat.
Halla-ahon puolueen tulevaisuus riippuu joka tapauksessa eniten Halla-ahosta. Hänen on päätettävä, haluaako hän tehdä perussuomalaisista räyhäkän, mahdollisesti kohtalaisen suuren mutta pysyvästi oppositiossa olevan muukalaisvastaisen ryhmän vai suomalaisen perinteen mukaisen maltillisen, yhteistyötä hakevan puolueen.