Ajatuspajan johtaja: Keskustan naiskannatuksen kadolle on syynsä
Miksi keskusta menettää kannatustaan naisäänestäjien keskuudessa?
Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä mittauksissa on havaittu keskustan naiskannatuksesta lähteneen viime talven jälkeen kahdeksan prosenttiyksikköä.
Ilmiö ei yllätä keskustaa lähellä olevan e2 -ajatuspajan johtajaa Karina Jutilaa.
Jutilan mukaan syyksi naiskadolle ei kelpaa keskustan eduskuntaryhmän miesvaltaisuus. Hän muistuttaa, että tilanne oli vuosi sitten sama, eikä haitannut eduskuntavaaleissa.
– Kyllä tässä on asioiden ja esitystavan puolella jotain sellaista, mikä naisia nyt hätistää kauemmas keskustasta.
Jutila muistuttaa, että maan talouden tilanteesta poliitikot ovat lähes kaikissa puolueissa yhtä mieltä.
Samaan aikaan kansalaisten arkea ovat kuitenkin yt-neuvottelut, irtisanomiset, määräaikaisuuksien katkaisemiset, ylipäätään kaikki arjen kurjuus.
– Voi olla, että siellä kaivattaisiin myös sitä päiväkohtaista empatian osoittamista, hän pohtii.
Jutila muistuttaa, että poliittinen johtajuus voi olla myös sitä, että osoitetaan ymmärrystä sille, mitä arjessa tapahtuu joka päivä.
Jos keskustelu pyörii vain makrotalouden tilassa ja talouspolitiikassa, poliitikkojen ja tavallisten kansalaiset maailmat eivät Jutilan mukaan tällä hetkellä välttämättä kohtaa.
– Onko käynyt niin, että osa kansalaisista on ihan turhautunut siihen keskusteluun ja miettii vain omaa, perheensä ja työelämässä olevien lastensa pärjäämistä?
Jutila muistuttaa, että naiset painottavat miehiä enemmän niin sanottuja pehmeitä asioita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, koulutusta, ympäristökysymyksiä ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen tarttumista.
Nyt liki ainoa sektori, mille jotain hyvää on luvattu, on puolustus, jonka kysymykset koskevat suoraan enemmän miehiä kuin naisia.
Vuosi sitten keskustan kannatuksessa naisten keskuudessa oli Jutilan mukaan poikkeuksellinen piikki. Naisvaltaisten alojen toimihenkilöäänestäjissä oli selvästi kasvanutta kiinnostusta keskustaa kohtaan.
Sittemmin vastaan ovat tulleet muun muassa niin sanotut pakkolait. Jos työmarkkinaratkaisua ei synny, niillä on erityisesti naisten asemaa heikentävä vaikutus, hän huomauttaa.
Jutilan mukaan vuosi sitten keskustan kannatusta vahvistaneessa joukossa oli juuri pienipalkkaisia työikäisiä toimihenkilö- ja työntekijänaisia, jotka kuuntelevat työelämän liikkeitä herkällä korvalla.
– Siellä ne joustonvarat arjessa voivat olla hyvin pieniä.
Jutilan mukaan pelkästään epävarmuus tulossa olevissa asioissa voi aiheuttaa sen, ettei käytännön seuraamuksia jäädä odottamaan. Tällöin ilmaistaan kannatuskyselyssä, että ”en mä enää kyllä niitä äänestäis”.
Hallituspuolueiden kannatuksessa näkyy Jutilan mukaan nyt myös se, että ikävät päätökset, kuten leikkaukset ja indeksien jäädytykset realisoituvat jo.
Myönteiset asiat, kuten soteratkaisun valmistuminen ovat vielä pitkän matkan päässä. Työmarkkinaratkaisun syntyminen olisi jo iso askel eteenpäin.
Sekin kannattaa Jutilan mielestä muistaa, että suomalaiset ovat entistä liikkuvampia äänestäjiä. Puoli vuotta vaalien jälkeen puoluevalinta voi olla aivan toinen.
– Eli se sitoutuminen puolueisiin on selvästi heikompaa kuin menneinä vuosikymmeninä. Jos ennen viiden prosenttiyksikön heilahtamiseen tarvittiin aikaa vuosia, niin nyt siihen tarvitaan vain kuukausia tai jopa viikkoja.