Opiskelijoiden ulosheitto perustulokokeilusta närästää yhä
Opiskelijoiden jättäminen perustulokokeilun ulkopuolelle herätti ristivetoa keskustan puoluetoimistolla järjestetyssä perustuloaamussa.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen puolusti kokeilun kohdistamista vain työttömiin sillä, että kokeilulla on syytä puuttua kaikkein akuuteimpaan ongelmaan.
Kurvinen myönsi, että opiskelijoiden jättäminen ratkaisun ulkopuolelle ei ole puhdasoppista. Hänen mukaansa hallituksen sisällä on opintotuen kehittämisestä kuitenkin niin suuria näkemyseroja, että opintotukikeskustelun kaataminen kokeilun sisään olisi ollut varma tapa tuhota se.
Kurvinen muistutti, että on olemassa poliittisia tahoja ja etujärjestöjä, jotka toivovat perustulokokeilun epäonnistumista.
– Minullekin ovat jotkut sanoneet, että oletteko rakentamassa semmoisen kokeilun, että se on varmasti epäonnistunut. Että voidaan sanoa, että perustulo ei toimi.
Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ei Kurvisen perusteluja sellaisenaan niellyt.
Opiskelijoiden toimeentulosta huolta kantaneen Kempin mielestä tällaisena aikana tulevaisuudenuskon luominen on yksi keskeisimmistä asioista tehdä kokeilusta legitiimi ja sellainen, että kansa luottaa siihen aidosti.
– Minä näen, että keskustan tehtävä on ylisukupolvisen talouden hoitaminen, mutta kyllä se on ihan yhtä lailla se luottamuksen löytäminen siihen järjestelmään, jota me edetään, hän napautti.
Kokeiltavaa 560 euron osittaisen perustulon mallia ei sellaisenaan oikein kukaan rakasta.
Eniten kannatusta löytyisi negatiiviselle tuloverolle. Mallissa verovelvollinen maksaa yhteiskunnalle tuloveroa, kun hänen tulonsa ylittävät tietyn tason. Alarajan alittavista tuloista valtio maksaa verovelvolliselle taloudellista tukea.
Kokeilua valmistellut Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas selvitti, ettei negatiivista tuloveromallia voitu ottaa kokeiluun, koska sen edellyttämää ajantasaista tulorekisteriä ei vielä ole. Sellainen on luvassa, mutta vasta ensi vuosikymmenellä.
Perustulokokeilussa on tällä tietoa mukana 2 000 työtöntä, mutta kokeilun laajentaminen on pohdittavana hallituksessa.
– Pohdimme nyt sitä, että jos laajennus tehdään, niin tehdäänkö se niin, että meillä on joku paikkakunta jossa tehdään intensiivisempi otanta, vai mennäänkö näillä työttömillä vai mitä tehdään, Kangas kertoi.
Hänen mukaansa kokeilun kohdistaminen pelkkiin Kelan etuuksia saaviin on merkittävästi halvempaa kuin kokeilun ulottaminen niihin, jotka eivät Kelan etuuksia saa.
Kankaan mukaan oli myös yksinkertaisinta kirjoittaa laki yhdelle ryhmälle.
Koko suomalaisten kirjon kattavan lain kirjoittaminen annetussa aikataulussa olisi ollut hänen mukaansa mahdottomuus. Kokeiltavasta mallista tuli veroton, koska verohallintoa ei saatu mukaan kirjoittamaan verolakeja.
– Verohallinto ei lähtenyt syystä, jota tässä nyt en kerro mukaan, kerron sen joskus kun en enää ole tässä bisneksessä mukana. Ja sen takia me jouduimme tekemään niin sanotun ei-kustannusneutraalin mallin, josta on tullut meille paljon lunta tupaan, Kangas sanoi.