Pääkaupunkiseutu puhtaiden älyratkaisujen etulinjaan
Pääkaupunkiseudun kehitys saa vauhtia valtiovallan ja kaupunkien uudenlaisella yhteistyöllä.
Valtio, pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Lahti ja Uudenmaan liitto ovat solmineet puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja edistävän kasvusopimuksen. Tavoitteena on luoda kaupungeista älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäalue.
Valtion puolesta sopimuksen allekirjoittivat keskustalaiset ministerit Olli Rehn, Anne Berner ja Kimmo Tiilikainen.
Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan sopimuksella tavoitellaan uusia työpaikkoja, yritysten innovaatioiden kaupallistamista sekä kaupunkien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista.
Työvälineinä ovat muun muassa julkiset ja yksityiset investoinnit ja innovatiiviset julkiset hankinnat. Painopisteinä ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte- ja vesihuolto sekä kuluttajille suunnatut tuotteet ja palvelut.
– Tavoitteena on saada aikaan kasvua ja Smart & Clean -alan maailmanluokan läpimurtoja, joilla lisätään pääkaupunkiseudun vetovoimaa kilpailtaessa osaajista ja investoinneista maailman muiden metropolialueiden kanssa.
Rehnin mukaan on selvää, että pääkaupunkiseutu on monessa suhteessa avainasemassa koko Suomen kehityksen ja talouden kannalta.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner muistuttaa, että kaupungit ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvissä ratkaisuissa.
– Varsinkin pääkaupunkiseudulla liikkumista voidaan ohjata joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä uusien palveluiden piiriin.
Ympäristö- ja maatalousministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ilmastonmuutos ja niukkenevat resurssit haastavat uusiin avauksiin niin toimintatapojen uudistamiseksi kuin yhteistyön lisäämiseksi.
– Pääkaupunkiseudun kaupungeilla ja yrityksillä on nyt hyvä tilaisuus kehittää aivan uusia ratkaisuja, joille riittää kysyntää myös maailmanlaajuisesti, sanoo Tiilikainen.
Pääkaupunkiseudun kasvusopimus on osa hallituksen kilpailukykykärkihanketta. Valtio solmii kasvusopimuksen myös kuuden muun kaupungin ja kahden kasvuvyöhykkeen kanssa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut sopimusten toteutukseen rahoitusta noin 15 miljoonaa euroa kaudelle 2016–2018. Sitra on perustanut hanketta varten määräaikaisen säätiön, jonka kautta yhteistyöhön sitoutuvat myös yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset.