Työttömyys hellittää hitaasti
Helmikuun työttömyysluvut vahvistavat viime kuukausien sanomaa. Työttömien määrä laskee ja työssä olevien määrä kasvaa, joskin tuskallisen hitaasti.
Tutkimuslaitokset ovat korjanneet viime aikoina talousennusteitaan varovasti ylöspäin. Työttömyystilastot kertovat menneestä ajasta mutta vahvistavat myönteisten ennusteiden uskottavuutta.
Työttömyyttä mitataan Suomessa kahdella mittarilla. Tilastokeskus tekee kuukausittain laajan tutkimuksen kattavalla otannalla. Siinä kysytään, onko vastaaja ollut töissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö laskee puolestaan, paljonko työttömiä työnhakijoita on TE-toimistojen kortistoissa kuukauden viimeisenä päivänä.
Työttömien määrä väheni molemmilla mittareilla helmikuussa edellisen vuoden helmikuuhun verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä oli pudonnut vuoden aikana 6000 hengellä, ja heitä oli helmikuussa 242 000.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömien määrä olisi pudonnut vuoden aikana huomattavasti vauhdikkaammin, sillä kortistoissa oli 28 800 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli kuitenkin vielä yhteensä 332 200.
Tilastokeskuksen mukaan työssä oli helmikuussa 8000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Maakuntien työllisyyserot olivat helmikuussa pienempiä kuin takavuosina.
Ministeriön laskutavalla parhaiten meni Uudellamaalla, jossa työttömien osuus työvoimasta oli 10,6 prosenttia. Vastaavasti pahin, 17,2 prosentin työttömyys koetteli Pohjois-Karjalaa. Kaikkein nopeimmin työttömien määrä väheni Kainuussa, Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.
Helmikuun tilastojen huolestuttavin tieto on yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrän pieni kasvu. Pitkäaikaistyöttömyyden taittaminen vaatii uusia toimia, jos heidän määränsä ei ala vähentyä orastavasta talouskasvusta huolimatta.
Työttömyysluvut vahvistavat, että maan talous on oikealla tiellä. Hallituksen kannattaa puoliväliriihessään keskittyä siihen, miten myönteistä kehitystä voidaan edelleen vauhdittaa.