Liikennekaari purkaisi sääntelyä ja uudistaisi Suomea
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) tarjoili maanantaina sellaisen nipun liikenteen uudistushankkeita, että heikkohermoisia taisi hirvittää. Ennen jyrkkiä kannanottoja kannattaisi kuitenkin perehtyä asiaan kunnolla. Uudistuksen myötä Suomesta on tulossa edelläkävijä.
Uudistusmielinen onkin ministerin ”Liikennekaaresta” innoissaan. Liikenteessä pyörii paljon sekä kansalaisten omaa että yhteiskunnan rahaa. Kun nämä varat saadaan tehokkaampaan käyttöön, sekä kansalaiset että kunnat ja valtio voittavat.
Esityksen tärkein osa on, että kansallinen väyläomaisuus aiotaan siirtää valtion kokonaan omistamalle yhtiölle. Yhtiön tehtävänä olisi väylien rakentaminen ja niistä huolehtiminen.
Yhtiö keräisi tulonsa mobiilin käyttäjämaksun avulla. Miten tämä tapahtuisi, on vielä valmistelussa.
Väyliä rahoitettaisiin joka tapauksessa käytön perusteella. Tämä keventäisi verotusta ja vapauttaisi miljardeja valtion budjettikehyksistä muuhun. Väylien julkinen rahoitus muuttuisi läpinäkyväksi. Samalla loppuisi ainainen kitinä siitä, kuinka valtio kerää liikenteestä enemmän veroja kuin väyliin panee.
Viime päivien keskustelukysymyksestä, taksiliikenteestä, Bernerillä oli selkeät sävelet. Myös tulevaisuudessa taksiliikenteen harjoittamiseen tarvitaan taksilupa. Tämä myönnettäisiin kuitenkin yritykselle, ei enää ajoneuvolle ja kuljettajalle. Luvan myöntäisi Trafi.
Isompi muutos olisi, että lupakiintiöistä luovuttaisiin. Taksilla ei olisi asemapaikkavelvoitetta, vaan asiakkaan voisi ottaa kyytiin missä vain. Myös hinnoittelu olisi vapaata, joskin Trafi voisi puuttua tähän tarvittaessa.
Merkittävä muutos olisi, että pienimuotoiselle henkilö- ja tavarakuljetukselle ei tarvittaisi enää toimilupaa. Rajana olisi 10 000 euron vuosittainen liikevaihto.
Lupapolitiikan vapautuminen voi ratkaista maaseudun joukkoliikenneongelmat.
Hätäisimmissä kommenteissa on pelätty taksiuudistusten heikentävän maaseudun palveluja. Pelko on turhaa. Lupapolitiikan vapautuminen voi pikemminkin ratkaista maaseudun joukkoliikenneongelmat.
Pienimuotoinen kuljetusyrittäminen saattaa sopia monelle autonomistajalle. Näin taksin saatavuus paranisi. Jos uudistuksella voitaisiin lisätä autojen yhteiskäyttöä, lähestyttäisiin jakamistaloutta. Tämä olisi ympäristön etu. Kunnat puolestaan kiittäisivät, jos koulukyyditykseen tulisi kilpailua.
Nykyinen tilanne saattaa olla kuntalaisen ja kunnan kannalta surkea. Kun taksilupia on vain muutama, autoa voi joutua odottamaan kohtuuttomasti. Koulukuljetusten tarjouspyyntöihin saattaa tulla vain yksi vastaus, eikä 2,5 euron kilometrikorvaus ole mahdottomuus.
Uudistusten avainsana on säätelyn vähentäminen ja sen tärkeä edellytys digitaaliset sovellukset. Onnibussi- ja Uber-esimerkit kertovat, että kansalaiset ovat olleet valmiimpia uudistuksiin kuin lainsäädäntö.
On hyvä, että lainsäädäntöä muutetaan kehityksen vauhtiin sopivaksi, mutta kuitenkin niin, että vastuullisuus säilyy yhtenä johtotähtenä.
Lakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle. Olisi tärkeää, että ehdotuksiin perehdyttäisiin ennen kuin niihin otetaan voimakkaasti kantaa.
Hallitusten tehtävänä on uudistaa Suomea, ja myös liikenne sitä kaipaa.