Yllättävä tutkimustieto: Näin paljon vähemmän mielenterveysdiagnoosin saaneet ansaitsevat työelämässä

Tuoreen väitöskirjan mukaan evakoksi joutuminen toisen maailmansodan aikaisessa Suomessa ei kasvattanut riskiä mielenterveyden häiriöihin pitkällä aikavälillä.

Henri Salokankaan taloustieteen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopistossa perjantaina.

Salokangas tarkasteli väitöskirjassaan mielenterveyden ja taloudellisen toiminnan yhteyksiä. Salokangas analysoi tutkimuksessaan evakoksi joutumisen vaikutusta riskiin sairastua mielenterveyshäiriöihin.

– Evakoksi joutuneella maaseudun väestöllä mielenterveyshäiriön riski oli jopa verrokkiväestöä alhaisempi. Tämä havainto tukee aiempaa tutkimusta, jonka mukaan evakkojen muuta väestöä nopeampi siirtyminen maataloudesta teollisuus- ja palveluammatteihin edesauttoi heidän työmarkkinamenestystään suhteessa muuhun väestöön, Salokangas toteaa Turun yliopiston tiedotteella.

Salokankaan väitöskirjassa vertailtiin myös mielenterveyshäiriöihin sairastuneiden työmarkkinakehitystä suhteessa ihmisiin, jotka eivät ole käyttäneet mielenterveyspalveluita, sekä ihmisiin, joiden ensimmäiset hoitokontaktit tapahtuvat joitain vuosia myöhemmin.

Tutkimuksen mukaan mielenterveyshäiriödiagnoosin saaneet ansaitsevat noin 40 prosenttia vähemmän kuin niin sanotusti terveet verrokit, mutta hyvin varhaisessa vaiheessa sairastuneiden osalta elintulomenetykset saattavat olla jopa 60 prosenttia alhaisemmat.

‒ Tutkimustulosten valossa näyttää siltä, että elinajan tulot ovat johdonmukaisesti sitä alhaisemmat mitä varhaisemmin sairastuu mielenterveyshäiriöön. Koska varhaiseen sairastumisikään liittyy lisäksi kohonnut riski ennenaikaiseen kuolemaan, yhteiskunnalliset menetykset ovat erityisen suuria varhaisten sairastumisten tapauksessa.