Ylilääkärin huumeriippuvuuteen tarkoitetuista korvaushoidoista: Myös alaikäiset hyötyisivät niistä

Korvaushoitojen antaminen alaikäisille vähentäisi huumehaittoja ja voisi olla yksi keino vähentää huumekuolemia, asiantuntija sanoo.

Korvaushoitoa koskevassa asetuksessa ei ole ikärajoja, mutta käytännössä sitä on tähän asti annettu vain täysi-ikäisille. Lääketieteellisiä esteitä alaikäisten korvaushoidolle ei sinänsä ole, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja A-klinikan ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

– Näitä lääkkeitä käytetään kuitenkin jo nuorilla (aikuisilla). Jos ajatellaan, että ihminen on esimerkiksi joko 17- tai 18-vuotias, eihän siinä ole suurta eroa, Häkkinen sanoo.

Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvuuden hoitamista korvaushoitolääkityksen avulla. Hoitoon käytetään buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Sen tavoitteena voi olla haittojen vähentäminen tai kuntoutus.

Alaikäisten opioidiriippuvaisten määrästä ei ole tilastoja, mutta Häkkisen mukaan myös alaikäisten joukossa on niitä, jotka ovat käyttäneet opioideja suonensisäisesti jo useita vuosia ja jotka olisivat kandidaatteja korvaushoitoon.

– Nyt odotetaan, että nuori täyttää 18 vuotta. Ei hänen tilanteensa odotusaikana ainakaan parane, jos mitään muutakaan hoitoa ei ole tarjolla, Häkkinen sanoo.

Häkkisen mukaan ongelmana on, että alaikäisten päihdehoito on nykyisellään olematonta.

– Jos alaikäinen käyttää päihteitä, hän on lastensuojelulaitoksessa, jossa ei ole päihdehoitoa. Siellä ollaan käyttämättä, koska ollaan lukkojen takana – jos vähän kärjistän, hän sanoo.

Nuorten huumekuolemien määrän kasvu on huolettanut asiantuntijoita jo vuosia. EU-raportin mukaan Suomessa tapahtui vuonna 2020 unionin maista eniten alle 25-vuotiaiden huumekuolemia.

Buprenorfiini on Suomessa yleisin väärinkäytetty opioidi ja se on usein merkittävin löydös myös nuorten huumekuolemissa. THL:n ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaista ennen kuolemaansa buprenorfiinia päihteenä käyttäneistä vain alle prosentti oli ollut kuollessaan tai viimeisen elinvuotensa aikana korvaushoidossa.

Vaikka korvaushoito on tutkitusti tehokasta ja sen toteuttaminen on kunnille lakisääteistä, siihen liittyy edelleen stigmaa ja kielteisiä asenteita.

– Välillä kun nuorten korvaushoidosta puhutaan, ajatellaan, että hoito on pahasta ja lääkkeillä aiheutetaan riippuvuus, joka kestää loppuiän. Näillä nuorilla on kuitenkin ollut riippuvuus jo ennen hoidon alkua ja asiat todella pielessä jo pitkään. Hoidon tarkoituksena on saada riippuvuus hallintaan ja hoitaa nuorta kokonaisvaltaisesti, Häkkinen sanoo.

Häkkinen korostaa, että korvaushoito on turvallisempaa kuin opioidiriippuvaisen elämä ilman sitä.

– Lääkkeitä ostetaan kaduilta ja pistetään suoneen — esimerkiksi buprenorfiini on kallista ja voi maksaa käyttäjälle helposti yli tuhat euroa kuukaudessa. Rahoittaakseen sen nuoret joutuvat tekemään hyvin ikäviä asioita, joista varmasti jää traumoja.

Häkkisen mukaan korvaushoitoa tarvitsevissa opioidiriippuvaisissa alaikäisissä ja nuorissa on kyse hyvin pienestä ja marginaalisesta ryhmästä, eikä korvaushoito ole ainoa ratkaisu heidän päihteiden käyttöönsä tai poista nuorten huumekuolemia kokonaan.

– Nuorten päihdehoidossa tarvitaan paljon muutakin. Mutta tämä on tärkeä avaus ryhmälle, jolle meillä olisi hyvä, näyttöön perustuva ja henkiä pelastava hoito.