Yle: Olli Rehn keräsi laajaa arvostusta, kun hän veti Turkin EU-jäsenyysneuvotteluita 2000-luvulla – "Hän sai rokkistaran vastaanoton"
EU-virkamiehet kehuvat Ylen koostamassa laajassa artikkelissa keskustalaisen Olli Rehnin neuvottelutaitoja Turkin ja EU:n välisissä jäsenyysneuvotteluissa 2000-luvun puolivälissä.
Jutussa avataan taustoja sille, miksi lupaavalta näyttänyt Turkin EU-jäsenyys lopulta kaatui ja miksi maa syöksyi itsevaltiuden tielle.
Olli Rehn toimi Turkin jäsenyysneuvottelujen aikaan EU:n laajentumiskomissaarina. Hänet valittiin tehtävään joulukuussa 2004. Nykyisin Rehn toimii Suomen Pankin pääjohtajana.
Rehn sai virkamiesten mukaan Turkki-neuvotteluissa nopeasti maineen tiukkana mutta reiluna ”Mustafa-Ollina”.
– Häntä kuunneltiin tarkasti, mikä johtui siitä että häntä pidettiin sanojensa mittaisena. Moni muu eurooppalainen poliitikko olisi tehnyt toisin, tärkeillyt ja näyttänyt voimaansa, neuvotteluissa mukana ollut virkamies luonnehtii Rehniä Ylelle.
Juttuun on haastateltu useita suomalaisia ja ulkomaisia EU-virkamiehiä. He kommentoivat aihetta Ylelle nimettöminä.
Myös turkkilaiset arvostivat Rehniä. Maassa oli päällä voimakas EU-into ja Rehn sai Turkissa ”rokkistaran” vastaanoton.
Rehn itse luonnehtii Ylen jutussa Turkki-neuvotteluita haastaviksi ja tiukoiksi.
Turkin olisi pitänyt kulkea pitkä tie, jotta se olisi täyttänyt EU-jäsenyyden vaatimukset. Kiista jaetusta Kyproksesta aiheutti sekin kitkaa. Myös unionin sisällä mielipiteet Turkin jäsenyyttä kohtaan vaihtelivat.
Suomen poliittinen johto kannatti Turkin EU-jäsenyyttä. Ruotsi, Italia, Britannia ja Hollanti olivat samoilla linjoilla, mutta esimerkiksi Itävalta suhtautui asiaan nihkeästi.
Yksi ratkaisevimpia käänteitä oli se, kun Turkin EU-jäsenyyteen myönteisesti suhtautunut Ranska vaihtoi kantaansa Nicolas Sarkozyn noustua presidentiksi vuonna 2007.
Alun lupaavalta näyttänyt neuvottelutilanne kääntyi lopulta ristiriitojen ja epäluulojen tielle.
Viimeisen sinetin neuvottelujen pysähtymiselle antoi se, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan tiukensi otettaan vallasta. Maa on luisunut entistä syvemmälle itsevaltaiseen järjestelmään 2010-luvulla.
Olli Rehnin mukaan neuvottelujen pysähtyminen oli iso menetys sekä Turkille että EU:lle.
– Tämä oli menetetty mahdollisuus rakentaa vankempi silta länsimaisen demokraattisen sivilisaation ja maltillisen islamilaisen yhteiskunnan välille, hän sanoo Ylelle.
Rehn ei näe, että Turkin EU-jäsenyys olisi nykytilanteessa mahdollinen. Hän kuitenkin uskoo, että suhdetta voitaisiin huomattavasti parantaa.
– EU:n ja Turkin välillä on jo vahva erityissuhde. Voisi miettiä puolin ja toisin, miten esimerkiksi tulliliittoa voisi kehittää tai viisumivapautta edistää. Konkreettiset toimet voisivat palauttaa suhteita paremmalle tolalle.
