YK:n rauhanturvaoperaation kohtalo Libanonissa ratkeaa tänään
YK:n turvallisuusneuvosto äänestää torstaina paikallista aikaa vuoden jatkoajasta rauhanturvaoperaatiolle Libanonissa, kertovat muiden muassa uutistoimistot Reuters ja AP. Operaatiossa on palvellut myös useita tuhansia suomalaisia vuosikymmenien aikana.
Jatkon saaminen YK:n Unifil-rauhanturvaoperaatiolle vielä vuodeksi näyttää nyt todennäköiseltä: Yhdysvallat pyörsi tällä viikolla vaatimuksensa lopettaa operaatio jo sunnuntaina, sen viimeisimmän mandaatin päättyessä.
Ranskan laatimassa luonnoksessa operaatiota esitetään kuitenkin, että Unifil-operaatio päättyisi uudenvuoden aattona 2026. mediat kertovat. Tällä kompromissilla Yhdysvallat saatiin muuttamaan mielensä jatkoajan antamiseksi. Kesäkuussa oli kerrottu, että Yhdysvallat ja Israel olivat sopineet operaation lopettamisesta.
– Suuressa kuvassa on myös Yhdysvaltojen edun mukaista, että Libanon vakautuu, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki STT:lle.
Lisäksi muut turvallisuusneuvoston jäsenet ovat halunneet jatkaa Unifilin mandaattia. YK:n rauhanturvaajien kohtalo Libanonissa oli aiheuttanut kitkaa Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinnon ja Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten kuten Ranskan ja Britannian välillä.
Ranskan esityksessä Unifilin palveluksessa olevat 10 800 sotilaan ja siviilin vetäminen pois Libanonista paikallisten viranomaisten avulla alkaisi heti, AP kertoi.
Operaatiolle ei ollut määritelty päättymisajankohtaa sitä perustettaessa, mutta sen viimeisin mandaatti oli päättymässä tämän kuun lopussa.
Suomelle Unifilillä on ollut oma erityinen merkityksensä. Operaatiossa palvelee tälläkin hetkellä noin 200 suomalaista Ranskan johtamassa pataljoonassa.
– Operaation jatkuminen on tärkeää, sillä Suomi tuo kortensa rauhanturvaamiseen Lähi-idässä, ja Unifil on tässä yksi väline, Ruohomäki sanoo.
Ruohomäki pitää tärkeänä sitäkin, että Unifilissa suomalaisilla on ollut mahdollista saada ja ylläpitää kokemusta rauhanturvaoperaatioista.
– Näitä operaatioita kun ei enää maailmalla ole montaa, Ruohomäki sanoo.
Gazan verisen konfliktin puhjettua lokakuussa 2023 taistelut levisivät myös Libanoniin, jossa Israel onnistui pitkälle tukahduttamaan Iranin tukeman Hizbollah-järjestön iskut Israelia vastaan.
Konflikti vaaransi rauhanturvaajienkin turvallisuutta Unifil-operaatiossa eteläisessä Libanonissa. Myös suomalaisia rauhanturvaajia loukkaantui.
Yhdysvaltojen läheinen kumppani Israel on arvostellut operaatiota siitä, että vuonna 1978 perustetulla operaatiolla ei ollut pystytty riisumaan äärijärjestö Hizbollahia aseista Libanonissa.
Hizbollah on julistanut päävihollisikseen Israelin lisäksi Yhdysvallat ja Ranskan sekä vannonut uskollisuutta Iranille.
Sotien runtelemassa Libanonissa vallanjako maan shiiojen, sunnien ja maroniittikristittyjen välillä on hyvin herkkä. Aseellinen islamistiäärijärjestö Hizbollah puolestaan on Libanonissa kuin ”valtio valtion sisällä”, Ruohomäki kuvailee. Hizbollahilla on myös poliittinen siipi eli parlamentaarinen puolue.
– Hizbollahin aseellinen vastarinta ei ole päässyt tavoitteeseensa, eikä voi olla niin, että tällainen aseellinen ryhmä käyttää veto-oikeutta politiikassa, Ruohomäki sanoo.
Kuten muissakin maailman konfliktipesäkkeissä, YK:n rauhanturvaoperaation rooli on luoda luottamusta.
– Mikään rauhanturvaoperaatio missään ei ratkaise konfliktin dynamiikkaa tai puutu niiden juurisyihin. Operaatio ainoastaan mahdollistaa sellaisen toimintaympäristön, jossa voidaan päästä poliittiseen ratkaisuun, Ruohomäki sanoo.
Unifil-operaation tavoite on ollut kyetä lopulta siirtämään vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta kokonaan Libanonin turvallisuusviranomaisille.
YK:n rauhanturvaoperaatioilla ei kuitenkaan ole samanlaisia mahdollisuuksia toimia kuten sotilasliitto Naton johtamilla operaatiolla oli esimerkiksi Afganistanissa tai Kosovossa. YK:n säännökset estävät voimakkaamman voimankäytön.
– Lähi-idän laajemmassa kuviossa Unifil on vain yksi työkalu rauhan rakentamisen työkalupakissa, Ruohomäki kuvailee.
Tärkeämpi vaikutus on ollut sillä, että Iranin vaikutusvalta on heikentynyt selvästi, Ruohomäki arvioi. Iran on ollut Hizbollahin eli ”Jumalan puolueen” tukija kaikin tavoin. Se on antanut järjestölle aseita, tarvikkeita sekä koulutusta taistelijoille.
Israel hyökkäsi kesäkuussa Iraniin. Kaikkiaan sotatoimet kestivät 12 päivää, joiden aikana Israel moukaroi Iranin ydinohjelmaa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa.
Tätä ennen Israel oli jo hyökkäyksillään heikentänyt Hizbollahia Libanonissa ja on hyökkäillyt myös Syyriaan Iranin liittolaisen, Bashar al-Assadin hallinnon romahdettua.
– Merkillepantavaa on, että Hizbollah pidättäytyi sotkeutumasta Israelin ja Iranin väliseen (12 päivän) sotaan, Ruoholahti sanoo.
– Libanon on jo todella pitkään ollut kuilun partaalla. Hizbollahin ja Libanonin hallituksen välillä on jo yhteisymmärrys siitä, että joutuminen vedetyksi mukaan siihen sotaan olisi tiennyt vain huonoja uutisia Libanonille maana ja yhteiskuntana, hän uskoo.
Israel surmasi operaatioissaan myös Hizbollah-johtajan Hassan Nasrallahin. Hizbollah ei ole enää yhtä voimakas kuin vuosikymmen sitten, Ruohomäki sanoo.
Samalla Libanonin armeijan asema on vahvistunut hieman, Ruohomäki arvioi. Hizbollahin kyky toteuttaa sotilaallisia operaatioita on heikentynyt, mutta ei täysin, Ruohomäki summaa.
– Tässä on vielä kivinen tie edessä.