YK:n luontokokouksessa kinasteltiin tieteestä ja edistettiin luontoarvojen markkinoita – neljä maata kapuloi rattaita
Maailman maat, Suomi mukaan lukien, eivät vieläkään toimi tarpeeksi tai riittävän nopeasti luontokadon pysäyttämiseksi.
Tämä viesti tuli esille selvästi YK:n luontokokouksessa Armenian Jerevanissa, kertoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho.
Kokouksessa tarkasteltiin ensi kertaa vuonna 2022 Montrealissa sovittujen kansainvälisten luontotavoitteiden toimeenpanoa ja toteutumista. Niiden tavoitteena on suojella 30 prosenttia maailman maa- ja merialueista ja ennallistaa vähintään 30 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä vuoteen 2030 mennessä.
Kansallisten toimien nopeuttaminen, riittävän rahoituksen turvaaminen, biodiversiteetin valtavirtaistaminen päätöksenteossa läpileikkaavana ja politiikkaa ohjaavana periaatteena, luettelee Kotiaho painopisteitä, joilla asiassa voitaisiin onnistua.
Kokouksen on määrä päättyä tänään, mutta useat asiat ovat vielä auki, kertoi kokoukseen osallistunut Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) STT:lle perjantai-iltapäivänä.
– Auki olevissa asioissa yritetään neuvotella ja toivottavasti löytyisi lopputulos.
Multalan mukaan kokouksessa kiistaa ovat aiheuttaneet muun muassa keinot, joilla luontokadon pysäyttämistä voitaisiin nopeuttaa. Ongelmaksi on muodostunut myös sopeutumisrahoitus niille kehittyville maille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Tällä hetkellä EU vastaa isosta siivusta rahoitusta.
– Meidän kantamme yhdessä EU:n kanssa on, että rahoittajapohjaa pitää laajentaa.
Multala mainitsee EU:n ja Suomen ajaneen kokouksen päätöslauselmaan tavoitetta, jonka mukaan luonnolle haitallisia talousvirtoja pitäisi kartoittaa ja pystyä karsimaan. Myös positiivisia kannusteita pitäisi lisätä.
– Tämä oli yksi kiistakysymys loppuvaiheessa.
Suomessa luontokadon pysäyttämisen avuksi on laadittu monimuotoisuusstrategiaa, mutta sitä ei ole kuitenkaan saatu valmiiksi. Multala kertoo, että siitä on neuvoteltu käytännössä koko hallituskauden ajan.
Luontopaneelin Kotiahon mukaan ympäristölle haitallisten tukien vähentäminen on edistynyt hitaasti, kenties heikoimmin kaikista kansainvälisistä luontotavoitteista, vaikka jäsenvaltiot periaatteessa ovat yhtä mieltä siitä, että haitalliset tuet pitää poistaa tai suunnata uudelleen luontoa tukeviksi.
Kotiahon mukaan luontokatoon ei vieläkään suhtauduta eksistentiaalisena uhkana samalla tavalla kuin esimerkiksi sotiin ja muihin akuutteihin kriiseihin.
– Se kriisituntuma, vaikka luonnon monimuotoisuuden heikentyminen on eksistentiaalinen riski ihmiskunnalle, ei ole vielä riittävän suuri, että se olisi noussut prioriteeteissa riittävän korkealle.
Kotiaho kertoo, että erityisesti luontokokouksen sivutapahtumissa nousivat vahvasti esille luonnonarvomarkkinat. Ne toimivat siten, että luonnolle haittaa toiminnallaan aiheuttavan toimijan, kuten yrityksen, pitää hyvittää aiheuttamiaan haittoja – hieman samalla lailla kuin päästökaupassa.
Myytävä arvo voisi olla vaikka se, että maanomistaja ennallistaa aiemmin ojitetun suon.
– Vaikka valtiot tekevät toimenpiteitä luonnon tilan parantamiseksi, niin luonnonarvomarkkinoilla saataisiin lisättyä rahoitusta luontotyöhön, Kotiaho kuvailee.
Kotiaho mainitsee Suomen olevan luonnonarvomarkkinoilla edelläkävijä, sillä Suomen laissa on jo säädetty pelisäännöt markkinoille. Markkina on kuitenkin toistaiseksi pieni, sillä se perustuu täysin vapaaehtoisuuteen.
– Aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto esimerkiksi kaikissa viranomaislupaa vaativissa hankkeissa loisi kysyntää ja kasvattaisi markkinaa merkittävästi, Kotiaho lisää.
Myös ministeri Multala mainitsee luonnonarvomarkkinoiden nousseen vahvasti esille Jerevanissa. Suomen lainsäädännössä määritellään, että yritysten pitää ensisijaisesti estää luonnolle aiheutuvia haittoja ennen kuin ne ostavat luonnonarvoja markkinoilta.
Multalan mukaan vapaaehtoiset luonnonarvomarkkinat voivat olla merkittävässä roolissa yksityisen rahoituksen saamisessa luontotyöhön.
Uutistoimisto AFP kertoi perjantaina, että joukko maita pyrki kokouksessa kyseenalaistamaan globaalin ilmastopolitiikan taustalla olevan tieteen. Tämä on huolestuttanut kokeneita neuvottelijoita.
Uutistoimiston haastatteleman ranskalaisen neuvottelijan mukaan pyrkimysten taustalla on erityisesti neljä maata: Argentiina, Brasilia, Saudi-Arabia ja Venäjä.
Multala sanoo, että huoli on aito. Hänen mukaansa erityisesti Venäjä oli luontokokouksessa hankala neuvottelujen taustalla.
– Ennen kaikkea ilmastopuolella on nyt haasteena se, että tieteellistä pohjaa haastetaan. Se, että Yhdysvallat lähti ilmastokokouksesta pois, on ehkä tuonut tilaa näille muille kriittisille maille ja vahvistanut heidän ääntään sopimusosapuolena.