Yhteiskunta on syrjäytyneelle kuin "avaruusolentojen puhekenttä"

Poliittiset päättäjät tai hyvinvoiva keskiluokka eivät tunne sitä todellisuutta, jossa syrjäytynyt nuori elää.

Siksi niiden, jotka ovat tekemisissä nuorten kanssa, tulee ottaa todesta nuoren oma kokemus. Viimeinen mahdollisuus tähän on peruskoulussa. Jos toimitaan vasta sitten, kun nuori on saanut diagnoosin, on liian myöhäistä.

Näin pohdittiin keskiviikkona Tampereen yliopistossa Arvokeskustelijat ry:n järjestämässä keskustelussa.

Ulla Nord nuorten syrjäytymistä ehkäisevästä Me-säätiöstä huomautti, että avun pitää olla kohdennettu kaikille, ei vain köyhille.

Koulun pitäisi toimia niin, että kaikilla on harrastuksia ja kavereita. Kaikille nuorille pitäisi tarjota edes parin viikon työkeikkoja, joista saisi onnistumisen kokemuksia.

Jokaisella ihmisellä on tarve kuulua johonkin ryhmään. Jos yhteiskunta ei vastaa tähän tarpeeseen, ratkaisee nuori asian jollakin muulla tavalla.

Yhteiskunta ei ole tällaiselle nuorelle projekti, vaan ”avaruusolentojen puhekenttä”, panelistit pohtivat.

Keskusteluun osallistuivat Nordin lisäksi rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm sekä Helsingin kaupungin nuorisotoimen johtaja Tommi Laitio.

Kysymyksiä esittämässä olivat kaikki poliittiset nuorisojärjestöt.

Allianssi ry:n puheenjohtaja Eero Rämö muistutti tilaisuudessa, että pelkän peruskoulun varaan jää nyt 15 prosenttia ikäluokista.

Eikä tilanne tästä parane, sillä tilastojen mukaan 20 prosenttia nuorista jää työelämän ulkopuolelle. Näihin lukuihin sisältyy monenlaisia kohtaloita.

Toisaalta nuoret ovat Rämön mukaan monin tavoin kunnollisia. Tutkimuksissa on todettu, että nuoret arvostavat työtä, koulutusta, perhettä, harrastuksia ja ystäviä.

Helsingin nuorisotoimen johtaja Laitio esitti monia hyviä esimerkkejä nuoten näköalojen avartamisesta.

Pääkaupungissa esimerkiksi haastatellaan säännöllisesti uusia ikäluokkia ja tehdään retkiä kaupunginosasta toiseen, jotta nuoret havahtuisivat harrastusmahdollisuuksiin.

Tavoitteena on luoda Helsinkiin osallistuvan budjetoinnin käytäntö, jossa nuoret vuosittain äänestäisivät mitä esimerkiksi miljoonalla eurolla tehtäisiin.

Arvojakin panelisteilta kysyttiin. Mitä arvoja seuraten Suomi olisi 30 vuoden kuluttua parempi, vähemmän polarisoitunut yhteiskunta?

– Reiluus, joustavuus, hyväntahtoisuus, toisen kunnioitus, luottamus, myötätunto, oikeudenmukaisuus ja pysyvyys, oli panelistien vastausten summa.