Yhä useampi vaihtaa työelämän kiireet eläkepäiviin heti eläkeiän täytyttyä – työurat pidentyivät ikärajan noston tahdissa

Parin vuoden takainen työeläkeuudistus näyttää pidentävän suomalaisten työuria.

Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä oli viime vuonna noin 8 000 pienempi kuin edellisvuonna, ja Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan tämä johtuu pääosin vanhuuseläkkeen ikärajan noususta.

Vuoden 2017 alun uudistuksessa sovittiin, että vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ensi vaiheessa kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohti.

Uudistus aloitettiin vuonna 1955 syntyneistä, joilla ikäraja nousi aiemmasta 63 vuodesta 63 vuoteen ja 3 kuukauteen. Ensimmäiset tämän ikärajan saavuttaneet jäivät viime vuonna vanhuuseläkkeelle.

– Vuonna 1955 syntyneet ovat jatkaneet työssä edellistä ikäluokkaa pitempään. He ovat siis jatkaneet työuraansa ainakin uudelle ikärajalle. Se on yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista, kertoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.

Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa turvata eläkkeiden rahoitus ja pidentää työuria.

Tulokset ovat hyvä uutinen hallitukselle, jonka talouspolitiikka pohjaa pitkälti työllisyysasteen nostoon ja työllisten määrän kasvuun.

Toisaalta yhä suurempi osa huiskuttaa työelämälle hyvästit heti kun se on iän puolesta mahdollista. Eläketurvakeskus arvioi suuntauksen jatkuvan, kun eläkeikä edelleen nousee.

– Kun ikää kertyy, krempatkin lisääntyvät, Kannisto kuvaa.

Viitteitä on, että aiempaa harvempi olisi kiinnostunut jatkamaan töissä 64 vuoden iän täyttämisen jälkeen ja sitä myöhemmin, vaikka siihen rahallisestikin kannustetaan.

Tosin seurantajakso on vielä sen verran lyhyt, että tästä on Eläketurvakeskuksen mukaan varhaista tehdä lopullisia johtopäätöksiä.

Eläketurvakeskus julkisti nyt ensimmäisen seurantatilaston vuoden 2017 uudistuksen vaikutuksista.

Tilasto ei vielä kata kaikkia vuonna 1955 syntyneitä, koska osa heistä saavutti vanhuuseläkkeen uuden alaikärajan vasta tänä vuonna.

Vuonna 1955 syntyneistä työeläkevakuutetuista jäi viime vuonna vanhuuseläkkeelle 35 prosenttia. Edellisvuonna vastaava luku 1954 syntyneillä oli 47 prosenttia.

Eläketurvakeskus pitää muutosta merkittävänä.

Työeläkkeelle siirtyi liki 70 000 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle vajaat 50 000 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 20 000. Vanhuuseläkkeelle jääneitä oli 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Ikärajan nosto ei ole isommin nostanut työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää eläkeiän tuntumassa.

Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä oli viime vuonna kaikkiaan runsaat tuhat edellisvuotta enemmän, ja tästä joukosta vain reilut sata oli täyttänyt 63 vuotta.

Eläketurvakeskuksen mukaan määrää ei voi pitää runsaana, jos sitä vertaa siihen, että tuhannet lykkäsivät vanhuuseläkkeelle siirtymistä.

– Toki vanhuuseläkeiän nousu voi lannistaa joitakin ja kannustaa hakemaan työkyvyttömyyseläkettä nykyistä nuorempana, jos kokee maalin karkaavan liian kauas, raportissa arvioidaan.

Seurannan perusteella naiset näyttävät olevan miehiä hanakampia jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle lähellä vanhuuseläkeikää.

Palkansaajien tutkimuslaitos julkisti viime viikolla tutkimuksen, jossa selvitettiin edellisen eläkeuudistuksen vaikutuksia.

Vuoden 2005 uudistuksessa lakisääteinen 65 vuoden eläkeikä korvattiin joustavalla 63–68 vuoden eläkeiällä.

Työssä jatkamiseen kannustettiin korkeammalla eläkkeen karttumaprosentilla. Kannustimista huolimatta eläköityminen lisääntyi tuolloinkin merkittävästi vanhuuseläkkeen alarajalla.

Työeläkeuudistuksen myötä eläkeiät nousevat asteittain kolmen kuukauden vuosivauhtia vuoteen 2027 asti.

Ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi, ovat siis vuonna 1955 syntyneet.

Ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä on 65 vuotta, ovat vuonna 1962 syntyneet. Myös 1963 ja 1964 syntyneillä eläkeikä on 65 vuotta.

Tuon jälkeen vanhuuseläkkeen alaikäraja sidotaan elinajanodotteeseen. Eläkeraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella kerrallaan.

Vanhuuseläkeikä nousee siten, että laskennallisen työuran ja elinajanodotteen suhde pysyy vakaana.