WaPo: Tämä sai Trumpin tekemään täyskäännöksen Kiinan tulleissa
Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota laantui maanantaina, kun maat neuvottelivat Genevessä 90 päivän tauon keskinäisiin tulleihinsa. Neuvottelujen seurauksena Yhdysvallat laski kiinalaistuotteiden tullit 30 prosenttiin ja Kiina amerikkalaistuotteiden tullit 10 prosenttiin.
Washington Postin mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli vielä huhtikuun lopussa sitoutunut Kiinalle asettamiinsa tulleihin, sillä hän uskoi, että Kiinalla olisi pattitilanteessa enemmän menetettävää ja että Yhdysvaltojen olisi siedettävä lyhytaikaisia taloudellisia vaikeuksia saavuttaakseen kauppataseen tasapainon Kiinan kanssa.
Maiden välinen kauppasota alkoi huhtikuun alussa, kun Trump kertoi nostavansa kiinalaistuotteiden tullit 145 prosenttiin, johon Kiina vastasi määräämällä Yhdysvalloille 125 prosentin tullit. Tullien seurauksena maiden välinen kauppa tyrehtyi lähes kokonaan.
Washington Postin mukaan Trumpin takin käänsi se, että toukokuun alkuun mennessä kasvava joukko työväenluokkaisia äänestäjiä, kuten satamatyöläisiä ja kuorma-autonkuljettajia, jotka ovat olleet Trumpin vakaata kannattajakuntaa, oli ilmaissut tyytymättömyytensä tullipäätöksiin.
Kulissien takana Valkoisen talon kansliapäällikkö Susie Wiles, valtiovarainministeri Scott Bessent ja muut keskeiset neuvonantajat kertoivat Trumpille, että hänen omat äänestäjänsä olisivat vaarassa, jos tulleja ei alennettaisi, Washington Post kertoo kahteen nimettömään lähteeseen vedoten.
− Keskeinen argumentti oli, että tämä alkoi vahingoittaa Trumpin kannattajia – Trumpin kansaa, toinen lähteistä kuvailee.
Tämä argumentti antoi neuvonantajille mahdollisuuden aloittaa Kiinan kanssa neuvottelut, jotka huipentuivat viime viikonloppuna Genevessä osittaiseen sopimukseen tullien alentamisesta maailman kahden suurimman talouden välillä.
Trumpin viimeisin täyskäännös on jatkoa hänen viime kuukausien tempoilevalle tullipolitiikalleen. Washington Postin laskelmien mukaan Trumpin hallinto on ilmoittanut uusista tai tarkistetuista tullitasoista yli 50 kertaa; lakitoimisto Reed Smithin laskelmien mukaan tulli-ilmoituksia on ollut 55.
Jotkut Trumpin tullisuunnitelmista ovat olleet silmiinpistävän lyhytikäisiä: lähes kymmenen tullilinjausta, kuten maitotuotteiden tuontitullit ja Kolumbialle asetetut tullit, eivät kestäneet viikkoa pidempään, jotkut eivät päivääkään. Valkoinen talo sanoo tämän johtuneen siitä, että tullit saavuttivat halutun tuloksen.
Trump on muuttanut merkittävästi Kiinasta, Kanadasta ja Meksikosta tuotavien tavaroiden tulleja, ainakin kuusi kertaa kutakin. Hän on muuttanut kantaansa ainakin kolme kertaa autotullien, teräksen ja alumiinin tullien sekä maatalouden ja energian tullien suhteen.
Trump on ilmoittanut puolijohteiden, lääkkeiden ja useiden muiden kriittisten tuontituotteiden tulleista, mutta ei ole pannut niitä täytäntöön.
Edellisen kerran Yhdysvaltain kauppapolitiikka on muuttunut näin nopeasti vuosina 1806–1812, jolloin maan varhaiset presidentit kamppailivat Ranskan ja Britannian muuttuvien liittoutumien kanssa, Dartmouth Collegen taloushistoriaan erikoistunut ekonomisti Douglas Irwin sanoo Washington Postille.
− Se muuttui joka vuosi. Tämä muuttuu joka päivä. Aktiivisuuden määrä on ennennäkemätöntä, musertavaa, hän toteaa.