Uusi tekniikka ennustaa, milloin Alzheimer-oireet alkavat
Tuoreen tutkimuksen mukaan verikokeiden avulla voitaisiin karkeasti pystyä ennustamaan, milloin Alzheimerin taudin oireet ilmenevät potilaalla.
Nature Medicine -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta uutisoi Washington Post. Lehden mukaan uudet löydökset voivat mullistaa tavan, jolla Alzheimerin tautia diagnosoidaan ja hoidetaan.
Tutkimuksessa tutkijat rakensivat mallin, joka pystyi verikoetulosten pohjalta ennustamaan oireiden alkamisen 3–4 vuoden marginaalilla.
Tekniikka ei ole vielä riittävän tarkka ennustamaan potilaan yksilöllistä taudinkulkua. Sitä voitaisiin kuitenkin käyttää tunnistamaan ne potilaat, jotka hyötyisivät, jos lääkeyhtiöt onnistuvat kehittämään lääkkeitä Alzheimerin taudin hoitoon ennen oireiden ilmenemistä.
Lyhyellä aikavälillä lähestymistapa voisi nopeuttaa tällaista tutkimusta auttamalla rekrytoimaan ihanteellisia tutkimusosallistujia: ihmisiä, joilla ei ole oireita, mutta joilla on suuri riski saada niitä pian.
Yksi tutkimuksen johtajista, dementiaspesialisti Suzanne E. Schindler Washingtonin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta sanoo Washington Postille olleensa mukana tutkimuksissa, joissa pyritään testaamaan hoitoja ennen kuin ihmisillä on kognitiivisia heikentymiä.
Kun osallistujat saavat positiivisen testituloksen, he kysyvät Schindlerin mukaan välittömästi: ”Kuinka kauan minulla siis on aikaa ennen oireiden alkamista?”
– Aiemmat tilastolliset mallit eivät vastaa tähän kysymykseen. Jos testitulos on positiivinen, riski on suurempi. Mutta oireet voivat kehittyä vuoden päästä, 15 vuoden päästä tai ei koskaan – meillä ei ole ollut aavistustakaan, Schindler sanoo.
Hänen mukaansa mukaan verikokeiden käyttö sellaisten ihmisten tunnistamiseen, joille oireet todennäköisesti kehittyvät lyhyellä aikavälillä, voisi tarjota nopeamman ja tehokkaamman tavan löytää lupaavia hoitoja.
Kun uudessa tutkimuksessa kehitettyä ”kelloa” hienosäädetään, siitä voi Schindlerin mukaan tulla osa Alzheimerin taudin varhaiseen diagnosointiin ja hoitoon käytettyä työkalupakkia, joka on kehittynyt radikaalisti viime vuosina.
Tutkimusryhmä keskittyi yhteen tiettyyn proteiiniin nimeltä p-tau217. Se on merkki siitä, että Alzheimerille tyypilliset, amyloidikertymiksi kutsutut virheellisesti laskostuneet proteiinimassat ovat alkaneet kertyä aivoihin.
Uudet hoidot poistavat näitä kertymiä aivoista. Useat kaupallisesti saatavilla olevat testit mittaavat kyseistä proteiinia, ja testejä käytetään auttamaan kognitiivisista ongelmista kärsivien diagnosoinnissa.
Tutkimusryhmä havaitsi, että ihmisillä, joilla tämän proteiinin pitoisuus veressä oli korkeampi, oireet kehittyivät nopeammin. Toinen riskitekijä oli ikä: kun proteiinin tasot alkoivat nousta 60-vuotiaalla henkilöllä, oireiden kehittyminen kesti kaksi vuosikymmentä, kun taas 80-vuotiaana siihen meni 11 vuotta.
Tutkimusryhmä on asettanut tutkimuksensa vapaasti saataville toivoen, että muut ryhmät käyttävät sitä mallin parantamiseen. Ryhmän mukaan muita verestä löytyviä Alzheimerin merkkiaineita voidaan käyttää ennusteiden tarkentamiseen.