Vuotoksen altaan tarina päättyi  – Valtioneuvosto tyrmäsi Lapin liiton esityksen Natura-vaihdosta Kemihaarassa

Vuosikymmeniä kestänyt vääntö tekoaltaan rakentamisesta Kemihaaraan on ohi.

Valtioneuvosto otti kielteisen kannan Lapin liiton esittämään Natura 2000 -suojelualueen vaihtoon. Päätös tarkoittaa, että aluetta ei voi kaavoittaa maakuntakaavassa monitoimialtaaksi.

Keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi on pettynyt päätöksen, joka hänen mielestään perustui ympäristöministeriön arvolatautuneeseen juridiseen tulkintaan. Muuta tulkintaa valtioneuvostolla ei ollut kuitenkaan käytettävissä.

– Näyttää siltä, että toisin kun Natura 2000 -alueita perustettaessa annettiin ymmärtää, natura-alueet ovat kohtuuttoman tiukkaan betonoitu, niissäkin tilanteissa, joissa suojelun tasoa ei heikennettäisi. Näin ei saisi olla, Lohi toteaa avoimessa kirjeessään lappilaisille.

Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Lohi huomauttaa, että tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan enemmistö lappilaisista olisi ollut Kemihaaran altaan rakentamisen kannalla.

– On kuitenkin paljon niitä, etenkin Itä-Lapissa asuvia, jotka ovat vereslihalle asti vastustaneet altaan rakentamista. Vaikka itse toivoin altaan rakentamista useilla eri perusteilla, arvostan myös niitä, jotka ajattelevat toisin. Arvokysymyksiä ei tarvitse edes monimutkaisesti perustella.

– Samalla kun olen pettynyt lopputulokseen, ymmärrän tosiasiat. Valtioneuvoston päätös tarkoittaa sitä, että joudumme merkitsemään maakuntakaavaan Kemihaaran alueen muuksi kuin monitoimialtaaksi. Näin tulemme myös tekemään, jos se minusta on kiinni.

Lohi sanoo aistineensa myös poliittista ilmapiiriä. Näköpiirissä ei hänen mukaansa ole sellaista tilannetta tai poliittista asetelmaa, että asia voisi lähitulevaisuudessa toiseksi muuttua.

– Tietoisena siitä, että monet pettyvät, joudun nyt toteamaan, että tälle asialle on aika panna Lapissa piste. Lapin liiton hallituksen puheenjohtajana minä en tule olemaan aktiivinen tästä eteenpäin Kemihaaran allasasiassa. Sen sijaan käytän kaiken energiani monipuolisten lappilaisten elinkeinojen kehittämiseen.

Lohen mukaan valtion on kannettava nyt oma vastuunsa niistä kustannuksista, joita vaihtoehtoisista tulvansuojelutoimenpiteistä aiheutuu. Yksi vaihtoehto on erillinen “Kemijoki-laki”, jossa valtio sitoutuu korvaamaan vaihtoehtoiset tulvansuojelutoimenpiteet ja mahdolliset tulvavahingot.

– Tämä on vähintä, mitä valtiovallan puolelta voidaan nyt tehdä.

Lohen mielestä lappilaisten kannattaa käyttää altaan vastustamiseen tai kannattamiseen varattu energia maakunnan kehittämiseen.

– Mahdollisuudet ovat valtavat. Pidetään kiinni tärkeimmästä vahvuudestamme, herkästä arktisesta luonnosta ja maailman puhtaimmasta Ilmasta. Haetaan tasapaino myös teollisen toiminnan mahdollistamiseksi Lapissa. Olen varma, että maakunnallamme on loistava tulevaisuus.

Keskustan toinen lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä on erittäin tyytyväinen valtioneuvoston päätökseen.

– Tämä päätös lyö nyt lopultakin pisteen tälle vuosikymmeniä velloneelle keskustelulle. Vuotosta ei koskaan tule ja sillä sipuli. Tulevat sukupolvet, vaelluskalat, luontomatkailu ja poronhoito tulevat kiittämään tätä päätöstä.

Kärnä toivoo, että päätös antaa nyt vauhtia luontaisten vaelluskalakantojen palauttamiseen Kemi-Ounasjoen vesistöalueelle.

– Sipilän hallitus on nostanut vaelluskalakannat luontopolitiikkansa kärkeen ja olemme saaneet käyntiin useita merkittäviä kalatiehankkeita. Nyt on laitettava lisää vauhtia kalatierakentamiseen myös Kemijoella.

Lapin liitto ehdotti vesirakentamista suojelluille Kemihaaran soille eli vanhan Vuotos-hankkeen sijoille, mikä olisi aiheuttanut merkittäviä heikennyksiä Natura 2000 -suojelualueille.

Hallitus ei myöntänyt poikkeuslupaa tekojärvelle, joka olisi muuttanut soisesta alueesta noin 5 000 hehtaaria pysyvästi vesialueeksi. Ympäristöministeriö kertoo, että vaikutusarvioinnissa on löydetty tekoaltaalle vaihtoehtoja, jotka eivät heikennä suojelualuetta.

Alkuperäisessä kaavaehdotuksessa oli mukana myös poikkeuslupahakemus Sallatunturin matkailualueen laajentamisesta Natura-alueelle.

Laajentaminen tarkoittaisi käytännössä uuden hissirinteen rakentamista. Asia jäi vielä ratkaisematta, sillä Lapin liitto aikoo täydentää esitystään.

Hallitus voi poikkeuksellisesti sallia heikennyksiä Natura-alueisiin, jos siihen on yleiseen etuun perustuvat painavat syyt eikä muita vaihtoehtoja ole. Heikennyksiä Natura-alueisiin ei ole kuitenkaan vielä kertaakaan hyväksytty.