14 Nato-maata harjoittelee Virossa – "Jos sota tulisi, se olisi heti myös Venäjän alueella"
Tänne ei kannata tulla, Viro ja sen liittolaiset ovat valmiina puolustautumaan. Pääministeri Kaja Kallas ja puolustusministeri Hanno Pevkur puhuivat kuin yhdestä suusta kuvaillessaan maan länsiosassa käynnissä olevan Spring Storm -sotaharjoituksen viestiä.
Enää ei Virosta kuulu varoittavia ääniä, joiden mukaan Venäjä jyrää pienet Baltian maat muutamassa päivässä tai korkeitaan viikoissa, jos Nato ei ryhdistäydy alueen puolustuksen valmistelussa.
– Suunnitelmat ovat nyt hyviä, ja asevoimamme ovat kertoneet minulle, että Nato toimii nyt siten kuin me luulimme sen toimivan jo silloin, kun emme vielä olleet edes Naton jäseniä, Kallas sanoi toimittajille keskiviikkona.
Pärnun alueella sotaharjoitukseen tutustuneen Kallaksen mukaan suunnitelmat eivät kuitenkaan toteuta itse itseään, vaan niitä on tuettava sekä joukkojen ja varusteiden sijoittamisella sekä harjoittelulla.
– Siinä meillä on tietysti vielä tehtävää, mutta vuosi vuodelta tämä paranee, Kallas iloitsi.
Viron puolustusvoimien johtamaan harjoitukseen, viroksi Kevadtormiin, osallistuu 14 000 henkilöä, joista 9 000 on virolaisia – heistä huomattava osa asevelvollisia ja reserviläisiä. Virolaisittain kyse on vuotuisesta pääsotaharjoituksesta ja palvelustaan päättävien varusmiesten niin kutsutusta loppusodasta. Nato-liittolaisia on mukana 14 maasta.
Spring Storm on osa Naton Steadfast Defender -harjoitussarjaa, johon osallistuu kevään aikana lähes 90 000 sotilasta kaikista jäsenmaista. Kyseessä on Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin. Mutta Spring Stormissa on kyse nimenomaan Viron puolustamisen harjoittelusta.
– Me kutsumme liittolaisia tänne, emme oppiaksemme heiltä vaan opettaaksemme heille, miten taistella Virossa, harjoituksen johtaja eversti Mait Müürisepp kuvailee.
Virolaiseverstillä on myös raikkaan persoonallinen näkemys siihen, miten sotaharjoituksilla lähetetään poliitikkojen mainitsemaa viestiä Venäjän suuntaan.
– Luuletteko tosiaan, että voimme lähettää jotain viestiä Venäjälle? Että jos me teemme jotain tällä Virossa, niin venäläiset toteavat, että voihan paska, Müürisepp naureskelee.
Hänen mukaansa viestimistä oleellisempaa on harjoitella niin paljon ja hyvin, että kaikki alkaa sujua automaattisesti. Venäjän kaltaista tappioista piittaamatonta massa-armeijaa vastaan pitää käydä laadulla, ei määrällä.
Viron sotaharjoitukseen on otettu oppia Ukrainan sodan kokemuksista. Näistä Müürisepp mainitsee kaksi: naamioinnin tärkeys ja lennokkien muodostama uhka.
– Käytämme mahdollisimman paljon lennokkeja, jotta sotilaat pakotettaisiin ymmärtämään, että heidän on katsottava taivaalle minuutin välein ja oltava varuillaan, eversti kertoo.
Harjoituksen yhteydessä on myös osallistettu siviilejä. Heille on muun muassa ollut tarjolla naisten maanpuolustusjärjestön Naiskodukaitsen älypuhelinsovellus, jolla voi ottaa kuvan tuntemattomasta lentokoneesta ja helikopterista ja lähettää mahdollisen ”ilmauhan” tiedoksi Viron asevoimille.
Viron puolustusministeriön kansliapäällikön Kusti Salmin mukaan harjoittelussa on kyse pohjimmiltaan valmistautumisesta sotaan.
– Tämän sanominen ei merkitse sitä, että sota välttämättä tulee, Salm sanoo.
Hän myös viestittää, ettei Venäjällä olisi samanlaista etua kuin Ukrainassa.
– Jos sota tulisi, se olisi heti myös Venäjän alueella, Salm vakuutti.