Viranomaiset: Rikollisryhmien lakkauttaminen tehoaa, vaikkei estä uutta rikollisuutta – "Liivien ja niiden herättämän pelon menettämisellä on merkitystä varsinkin nuorille "
Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa alkaa huomenna keskiviikkona pääkäsittely moottoripyöräjengi Cannonballin lakkauttamisesta.
Cannonball on kolmas ryhmä, jota viranomaiset ovat viime vuosina vaatineet lakkautettavaksi yhdistyslain nojalla. Aiemmin uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) ja rikollisryhmä United Brotherhood (UB) on lakkautettu lainvoimaisilla tuomioilla.
Viranomaisten mukaan ryhmien lakkauttaminen toimii, vaikka se ei estäkään niiden jäseniä jatkamasta rikollista toimintaa omillaan tai jonkin toisen ryhmän jäsenenä.
Poliisihallituksen poliisitarkastajan Tuomas Pöyhösen mukaan kieltojen myötä PVL:n ja UB:n toiminta on enimmälti kadonnut katukuvasta.
– Lakkauttamiset hankaloittavat kiellettyjen ryhmien toimintaa. Ne kertovat myös siitä, että yhteiskunnan rakenteet toimivat ja viestivät kansalaisille turvallisuutta niin, että viranomaiset puuttuvat tällaiseen toimintaan, Pöyhönen sanoo.
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntijan Sami Peltovuoman mukaan lakkauttamiset myös vähentävät rikollisryhmien vetovoimaa ja vaikeuttavat uusien jäsenien hankkimista.
– Varsinkin nuoremmille rikosalttiille ihmisille se, että saa liivit päälleen, vaikuttaa merkittävästi halukkuuteen liittyä rikollisjärjestöön. (Kielloilla) saadaan pois se liivien tuoma valta-asema ja siihen liittyvä pelkoon perustuva kunnioitus, mitä varsinkin nuoret usein hakevat, Peltovuoma sanoo.
Suomen suurimpiin rikollisryhmiin kuuluneen UB:n lakkauttamistuomio sai lainvoiman viime kuussa.
Vaikka ryhmä ilmoitti itse lopettavansa toimintansa ennen oikeuden päätöstä, sekä Pöyhönen että Peltovuoma kertovat, että viranomaiset törmäävät edelleen UB:n punamustaan väritykseen.
– Tietysti on sanomattakin selvää, että UB:hen kuuluneet eivät ole lopettaneet rikollista toimintaa ja elämäntapaa. Se jatkuu, ja jossain määrin näitä UB:n väreihin liittyviä asioita on tullut poliisille edelleen vastaan, Pöyhönen sanoo.
Sama näkyy Peltovuoman mukaan vankiloissa, missä UB oli aiemmin selvästi vaikutusvaltaisin jengi.
– Vankiloissa samat UB:hen kiinnittyneet henkilöt pyrkivät toimimaan aivan samalla tavoin kuin aiemminkin. Puhutaan punamustista, eli UB:n tunnusväreistä, kun UB:ta ei enää saa käyttää.
Epäilyistä, että UB:n ja PVL:n toimintaa on jatkettu laittomasti, on noussut syytteitäkin. Helsingin käräjillä on vireillä juttu, jossa yhdeksän ihmisen syytetään jatkaneen PVL:n toimintaa laittomasti Kohti vapautta -liikkeen nimissä.
Kyse on muun muassa mielenosoituksista. Oikeuden on määrä käsitellä syytteitä loppuvuodesta. Laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta voi saada enimmillään sakkoja.
Viime vuonna Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi parikymppisen miehen muun muassa vanginvartijan pahoinpitelystä Riihimäen vankilassa.
Oikeus katsoi, että mies teki teot osana UB:n toimintaa. Ryhmä oli tuolloin jo väliaikaisessa toimintakiellossa, joten mies tuomittiin myös laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta. Tuomiosta on valitettu hoviin.
Nyt lakkautettavaksi vaadittuun Cannonballiin kuuluvat vangit ovat jo jonkin aikaa olleet vankiloissa toiseksi suurin ryhmä UB:n jälkeen. Peltovuoman mukaan UB:hen kiinnittyneitä vankeja on tällä hetkellä noin 90 ja Cannonballiin noin 40.
– Cannonball ei ole kuitenkaan ollut vankiloissa lainkaan niin aktiivinen ja rikolliseen toimintaan pyrkivä joukko kuin UB, eikä ole aiheuttanut meille läheskään samanlaisia ongelmia. Yksi syy siihen voi olla, että UB-taustainen joukko on ollut ja on edelleen vankiloissa ylivoimaisesti vahvin ja sillä on eniten valtaa, Peltovuoma sanoo.
Viime aikoina otsikoihin on noussut myös uusia ryhmiä, kuten Espoosta lähtöisin oleva Mantaqa-rikollisryhmä ja helsinkiläinen, nimillä 47 ja Kurdish Mafia tunnettu katujengi.
Poliisihallituksen Pöyhösen mukaan uusille ryhmille tyypillistä on, että ne ovat hyvin verkostoituneita myös kansainvälisesti.
– Kun erilaisia rikosporukoita saadaan vastuuseen teoistaan, syntyy aina tyhjiö, joka pyrkii täyttymään uusilla ryhmillä. On ensiarvoisen tärkeää, että poliisi ja yhteiskunta laajemmin tunnistavat nämä uudet ilmiöt ja niihin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, hän sanoo.
Samaan aikaan myös yhä useammat haluavat pois jengeistä ainakin vankiloissa. Peltovuoman mukaan Rikosseuraamuslaitoksen jengeistä irtautumista tukevaan toimintaan tulee huomattavasti enemmän yhteydenottoja kuin aiemmin.
– Tuntuu, että varsinkin nyt kun UB:n toiminta vankiloiden ulkopuolella on paljon heikompaa eikä samalla tavalla johdettua kuin aiemmin, näitä askelia uskalletaan ottaa enemmän. Myös silloin, kun Cannonball oli kriisissä muutama vuosi sitten, nähtiin selkeä irtautumispiikki siitä, hän sanoo.
Peltovuoman mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että valtaosalla jengiläisistä on irtautumiseen liittyviä haluja ja ajatuksia, mutta askelta ei uskalleta ottaa. Rikollisjärjestöt kokevat suurena uhkana sen, että joku haluaa lähteä ryhmästä vapaaehtoisesti.
– Se on huono juttu heidän imagonsa ja toiminta-ajatuksensa kannalta, ja sitä pyritään estämään väkivallalla uhkaamalla ja myös väkivaltaa käyttämällä, Peltovuoma sanoo.