Viivästynyt esitys palkka-avoimuudesta eteni viimein eduskuntaan
Palkkauksen läpinäkyvyyttä työpaikoilla lisäävä hallituksen esitys on viimein edennyt eduskuntaan. Hallitus päätti asiasta valtioneuvoston istunnossa torstaina. Eduskuntakäsittely alkaa syksyllä, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Palkka-avoimuutta koskevan direktiivin toimeenpano Suomessa on viivästynyt EU:n vaatimasta aikataulusta. Direktiivin olisi pitänyt alun perin tulla voimaan jo kesäkuun alussa. Se velvoittaa EU:n jäsenmaiden työpaikkoja puuttumaan syrjiviin palkkaeroihin naisten ja miesten välillä.
Hallitus esittää muutoksia muun muassa tasa-arvolakiin. Esityksen myötä työntekijälle tulisi oikeus saada tieto samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista.
– Suomi on selvästi jäljessä sukupuolten palkkatasa-arvossa muita Pohjoismaita ja EU:n keskiarvoa, sanoo sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) tiedotteessa.
Sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero oli EU:ssa 12 prosenttia vuonna 2023. Suomessa ero on keskimäärin 16 prosenttia miesten hyväksi koko työmarkkinoilla.
– Nyt on aika toimia, korjata perusteettomat palkkaerot ja puuttua palkkasyrjintään palkkauksen läpinäkyvyyttä lisäämällä, ministeri sanoo.
Hänen mukaansa hallitus esittää laajasti lisäyksiä työntekijöiden oikeuksiin saada tietoa palkoista ja keskustella niistä työnantajan kanssa sekä työnantajille konkreettisia toimia ja välineitä sukupuolten välisten palkkaerojen korjaamiseksi.
Hallitusohjelman mukaan hallitus kuitenkin edistää palkka-avoimuutta EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
Lakimuutoksia valmistellut kolmikantainen työryhmä oli sisällöstä erimielinen. Sen työ päättyi jo viime vuonna.
Moni muukin maa on myöhästynyt toimeenpanossa. Esimerkiksi Ranskassa parlamentti käsittelee lakeja ensi syksynä kuten Suomessakin.
Esityksen mukaan säännöllisesti vähintään sata työntekijää työllistäville työnantajille tulisi velvollisuus ilmoittaa sukupuolten palkkaeroihin liittyvät tiedot tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä.
Työnantajalla olisi lisäksi velvollisuus varmistaa läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla työnhakijalle tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä riittävän ajoissa ennen työhaastattelua.
Työnantajan olisi myös tarvittaessa tehtävä yhteinen palkka-arviointi yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Velvoitteen laiminlyönnistä seuraisi maksu. Lisäksi hyvitystä koskeva kanneaika palkkasyrjintätapauksissa pidennettäisiin kolmeen vuoteen.
Palkka-avoimuusdirektiivi edellyttää, että palkkauksen kriteerit ovat selkeät ja läpinäkyvät sekä objektiiviset ja sukupuolineutraalit.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työntekijän palkkatieto olisi julkinen. Kaikille samanlaisissa tehtävissä oleville ei myöskään tarvitse maksaa samaa palkkaa, kunhan eri palkka on perusteltu.