Ovaska äimistelee: Miksi ministeri haluaa tukea hyvätuloisten uusia autoja, mutta ei pienituloisten käytettyjä?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) vaatii liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelta (ps.) johdonmukaisuutta hallituksen autopolitiikkaan.
Ranne tyrmäsi maanantaina Helsingin Sanomissa valmisteilla olevaan mallin, jossa pienituloinen voisi saada enintään 6 000 euroa vanhan polttomoottoriauton vaihtamiseen sähköautoon. Tuki voisi koskea myös käytettyä sähköautoa.
Ovaska huomauttaa tiedotteessaan, että Ranne on kuitenkin samaan aikaan puolustanut hallituksen nykyistä romutuspalkkiota, jossa uuden auton ostamiseen voi saada 2 000–2 500 euroa riippumatta ostajan tuloista.
– Ministeri Ranteen logiikkaa on vaikea ymmärtää. Valtiolla on hänen mielestään varaa tukea uuden auton ostavaa ihmistä, jolla on jo valmiiksi varaa kymmenientuhansien eurojen hankintaan, Ovaska äimistelee.
– Mutta kun tuki kohdistettaisiin nimenomaan pienituloisille ja myös käytettyyn autoon ja se maksettaisiin EU:n rahoista, ministeri pitää sitä huonona ajatuksena, hän jatkaa.
Nykyinen romutuspalkkio edellyttää uuden auton ostamista. Sähkö- tai vetyautosta saa 2 500 euroa ja myös uuden polttomoottoriauton hankintaan voi saada 2 000 euroa, jos auton päästöt alittavat asetetun rajan.
Ovaskan mukaan keskusta varoitti jo romutuspalkkiota käsiteltäessä, ettei tällainen malli tavoita niitä suomalaisia, jotka ajavat kaikkein vanhimmilla autoilla.
– Pienituloisen ongelma ei yleensä ole se, että uuden 35 000 euron auton hinnasta puuttuu kaksi tuhatta euroa. Ongelma on se, ettei hänellä ole varaa uuteen autoon lainkaan, Ovaska sanoo.
– Jos tavoitteena on oikeasti uudistaa Suomen vanhaa autokantaa, myös kohtuuhintaiset käytetyt autot on saatava mukaan keinovalikoimaan, hän lisää.
Ovaska huomauttaa, että nykyisen romutuspalkkion kysyntä on jäänyt vähäiseksi.
Traficomin mukaan elokuun 24. päivään mennessä siihen varatusta määrärahasta oli käytetty vasta noin 17 prosenttia.
Ovaskan mielestä hallituksen pitäisi nyt arvioida nykyisen romutuspalkkion toimivuus ennen kuin se puolustaa järjestelmää onnistumisena.
– Hallitus rakensi 20 miljoonan euron järjestelmän, mutta rahat eivät kelpaa suomalaisille. Se kertoo siitä, että tuki ei kohtaa ihmisten todellista arkea. Ministerin kannattaisi nyt pysähtyä tämän äärelle sen sijaan, että hän julistaa järjestelmän onnistuneeksi.
Ovaska pitää erikoisena myös hallituksen ilmastopoliittista perustelua.
Nykyistä romutuspalkkiota voi käyttää myös polttomoottoriauton hankintaan, kun taas pienituloisille kaavaillun tuen yhtenä tarkoituksena olisi nimenomaan liikenteen päästöjen vähentäminen.
– Jos romutuspalkkiolla halutaan uudistaa autokantaa, sen pitäisi tavoittaa vanhoilla autoilla ajavat. Jos sillä halutaan vähentää päästöjä, sen pitäisi ohjata aidosti vähäpäästöisempiin autoihin. Hallituksen nykyinen malli ei oikein onnistu kummassakaan, hän summaa.
Ovaska muistuttaa, ettei pienituloisille suunniteltua sähköautotukeakaan pidä hyväksyä kritiikittä.
Käytettyjen sähköautojen akkujen kuntoon, korjattavuuteen ja kustannuksiin liittyvät riskit on ratkaistava niin, ettei auton hankinta muodostu pienituloiselle taloudelliseksi riskiksi.
– En väitä, että 6 000 euron sähköautotuki olisi sellaisenaan valmis ratkaisu. Mutta ministeriltä pitää saada vastaus peruskysymykseen: miksi veronmaksajien rahalla voidaan tukea hyvätuloisemman suomalaisen uuden auton ostamista, mutta pienituloisen mahdollisuutta vaihtaa vanha autonsa uudempaan ja vähäpäästöisempään ei.
Ovaskan mukaan Suomi tarvitsee autokannan uudistamiseen mallin, joka toimii tavallisen suomalaisen kukkarolla.
Tuen pitää hänen mielestään tavoittaa ne ihmiset, joiden auton vaihtamista hinta oikeasti estää, ei niitä, jotka olisivat ostamassa uuden auton muutenkin.