Harvinainen mahdollisuus USA:ssa avasi Aleksi Eskelisen silmät: "Suomessa ei ole ymmärretty vallan hajauttamisen ideaa"
– En ehkä enää ole niin huolissani kuin aiemmin, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (kesk.) sanoo.
Kyse on Yhdysvaltain demokratian kestävyydestä ja poliittisesta suunnasta, joista on oltu Euroopassa viime vuosina kovin huolissaan.
Suomenmaa kysyi Eskelisen ajatuksia aiheesta siksi, että hän osallistui kuluneena kesänä Yhdysvaltain ulkoministeriön järjestämään IVLP-vaihto-ohjelmaan (International Visitor Leadership Program), jossa tutustutaan Yhdysvaltojen eri hallinnon tasoihin paikan päällä.
Vuodesta 1940 lähtien toimineeseen ohjelmaan kutsutaan nousevia johtajia ja vaikuttajia eri puolilta maailmaa.
Ja nimenomaan kutsutaan. Siihen ei voi pyrkiä. Eskelistä ohjelmaan esitti Yhdysvaltain Suomen-suurlähetystö. Pohjoismaista ohjelmaan osallistui Eskelisen lisäksi yksi norjalainen. Osallistujia Eskelisen reissulla oli yhteensä noin 180.
Matka Yhdysvaltoihin kesti Eskelisellä juhannuksesta alkaen noin kolme viikkoa.
Ja kaiken sen jälkeen hän kokee olonsa toiveikkaammaksi kuin aiemmin.
Näkemys on yllättävä, sillä uutiset Yhdysvaltain sisäpolitiikasta ja demokratian tilasta ovat olleet Donald Trumpin molempien presidenttikausien aikana kaikkea muuta kuin toivoa antavia.
Eskelinen myöntää kokeneensa itsekin ihan perustelluista syistä aiemmin niin. Eikä se huoli ole edelleenkään täysin väistynyt.
Mutta matka vähensi huolta merkittävästi, hän summaa.
– Reissussa pääsin kansainvälisen uutisoinnin tasolta pois ja syventymään kunnolla Yhdysvaltain paikalliselle ja alueelliselle tasolle sekä juttelemaan ihmisten kanssa. Se kaikki lisäsi uskoani ja luottamustani siihen, että se maa ehkä kuitenkin kestää erilaiset tilanteet, Eskelinen perustelee.
Osallistujat oli jaettu matkan aikana erilaisiin ryhmiin. Eskelisen ryhmä keskittyi pääasiassa paikallis- ja osavaltiotason hallinnon asioihin. He vierailivat erilaisissa aiheeseen liittyvissä kohteissa Washington DC:ssa, El Pasossa Teksasissa, Des Moinesissa Iowassa sekä Philadelphiassa Pennsylvaniassa.
Eniten Eskelisen mieltä reissussa rauhoittivat hänen havaintonsa Yhdysvaltain hajautetusta valtajärjestelmästä.
Vaikka maa on hyvin presidenttikeskeinen ja Valkoisella talolla on paljon valtaa, silti koko liittovaltion perusidea rakentuu sille ajatukselle, että valtaa annetaan paljon paikallistasolle.
Käytännössä se tarkoittaa osavaltioita, joilla on osin omaa lainsäädäntöä. Siitä valta jakaantuu piirikunnille ja edelleen kunnille sekä kaupungeille.
– Tietyllä tavalla Yhdysvalloissa elää vahvana tällainen desentralismin ajatus siitä, että ihmiset siellä paikallisella tasolla tietävät parhaiten ne omat asiansa ja sen, mihin suuntaan pitäisi mennä, Eskelinen sanoo.
– Homma toimii monessa kohden enemmän alhaalta ylöspäin -ajattelulla kuin niin, että ylhäältäpäin saneltaisiin tai ohjattaisiin kaikkea paikallisen tason päätöksentekoa.
Eskelinen myöntää, että se on tottakai vain yksi kuva Yhdysvalloista. Maa on valtavan iso ja siellä on monta todellisuutta. Yhtä totuutta on vaikea piirtää.
Eskelinen vieraili reissun aikana omatoimisesti myös Kuopion ystävyyskaupungissa Minneapolisissa.
Kaupunki oli viime talvena paljon esillä uutisissa, joissa kerrottiin maahanmuuttoviranomaisten mielivaltaisista, väkivaltaisista ja poliittisista toimista. Kaksi ihmistä menetti henkensä poliisien luodeista.
– Minneapolisissa ihmisten ajatukset eivät olleet kovin valoisia siitä, että missä siellä oikein mennään.
Eskelinen kuitenkin kokee, ettei Yhdysvaltain demokratia ole hajautetun yhteiskuntamallin vuoksi niin helposti taipumassa kuin usein tiedotusvälineissä annetaan ymmärtää.
Hän uskoo, että vallan hajauttaminen paikalliselle tasolle suojelee demokratiaa, sillä valta ei keskity liikaa.
– Vaikka totta se on, että Trump haastaa ja testaa kaikkia rajoja niin oikeusvaltioon, demokratiaan kuin median toimintaankin liittyen. Mutta Yhdysvallat on kuitenkin paljon monimuotoisempi ja monitasoisempi kuin mitä usein mediassa näkyy.
Suomella olisi Eskelisen mukaan vallan hajauttamisesta paljon opittavaa. Hän huomauttaa, ettei idea vallan antamisesta paikallistasolle ole vain amerikkalainen keksintö. Vastaavaa on paljon monissa Euroopan maissa.
– Suomessa ei kuitenkaan ole oikein ymmärretty vallan hajauttamisen ideaa. Täällä sitä ei nähdä olennaisena osana demokratiaa, vaan enemmänkin niin, että hajauttaminen lisää hallintoa ja byrokratiaa
Hajauttamisen hyvät puolet tulivat Eskelisen mukaan parhaiten esiin siinä, miten Yhdysvalloissa on varauduttu hirmumyrskyjen, tornadojen, kouluampumisten ja muiden kriisien kaltaisiin tilanteisiin.
Varautuminen nojaa hänen mukaansa vahvasti paikallis- tai aluetason osaamiseen.
Teksasissa hän vieraili paikallisessa Emergency Centerissä, jossa samaan tilannekeskukseen oli koottu alueen kaikkien mahdollisten viranomaisten edustajat poliisista palo- ja pelastustoimeen, lakiasiantuntijoista infastruktuurin hallitsijoihin ja sote-viranomaisiin.
– Meillä Suomessa hallinto on paljon siiloutuneempi. Kriisitilanteessa se näkyy epäselvyytenä, kuka tilannetta johtaa.
Ongelmia tämä on Eskelisen mukaan aiheuttanut esimerkiksi koronakriisin hoidossa ja tilanteissa, joissa Suomeen on harhaillut drooneja.
Valtakunnantason ja paikallistason toimivaltasuhteet ovat menneet niissä hänen mukaansa välillä sekaisin.
– Suomessa me usein ajatelemme, että olemme varautumisen mallimaa. Viranomaisten yhteistyössä ja paikallistason osaamisen huomioinnissa olisi kuitenkin paljon opittavaa.