Lukijalta: Hallituksen matkailijaveroesitys ampuu ohi maalin
Hallitusohjelmaan sisältyvässä Pohjoisen ohjelmassa on kirjaus matkailijaverosta. Asia on edennyt lausuntovaiheeseen, mutta valitettavasti muodossa, joka ei edistä veron alkuperäistä tarkoitusta eli kestävän matkailun edistämistä.
Kireässä kuntataloudessa hallituksen esitysluonnoksen ainoaksi tosiasialliseksi tavoitteeksi jää uusi yleiskatteellinen verotulo kunnille.
Esitysluonnoksessa matkailijaveron ehdotetaan määräytyvän prosenttiosuutena majoituksen hinnasta. Valtaosassa eurooppalaisista matkailukohteista vastaava vero on kiinteä ja matkailijakohtainen.
Suomeen esitetty prosenttimalli sitoo veron majoituksen hintaan, ei matkailijamäärään tai palvelukuormaan, vaikka matkailijan aiheuttama rasitus infralle ja palveluille ei riipu majoituksen hinnasta. Prosenttiperusteinen malli myös lisää epätasa-arvoa majoitustoimijoiden kesken.
Verotuksen tulee kohdella toimijoita yhdenvertaisesti ja säilyttää kilpailuneutraliteetti. Kuteinkaan tällä hetkellä viranomaisilla ei ole kattavaa tietoa siitä, missä laajuudessa ja kenen toimesta lyhytvuokraustoimintaa harjoitetaan.
Rekisteröintivelvoite poistaisi tämän tietopuutteen ja on edellytys sille, että velvoitteet ja valvonta kohdistuvat tasapuolisesti kaikkeen kaupalliseen majoitustoimintaan. Sen valmistelu tulisi käynnistää samaan aikaan matkailijamaksun valmistelun kanssa.
Jos matkailijavero joskus otetaan Suomessa käyttöön, sitä tulisi tarkastella ennen kaikkea matkailun ja aluetalouden kasvua rahoittavana instrumenttina – ei ensisijaisesti uutena yleiskatteellisena verona.
Kansainvälisesti on runsaasti malleja, joissa majoitukseen kohdistuvien maksujen tuotot palautetaan matkailutalouden kehittämiseen: markkinointiin, kongressi- ja tapahtumatoimintaan, matkailuinfrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja muihin investointeihin, jotka kasvattavat edelleen matkailutuloa, työllisyyttä ja verotuloja.
Parhaimmillaan matkailijamaksu muodostaisi positiivisen kasvukehän: kun matkailija maksaa, investoidaan varat takaisin matkailun kysyntään, saavutettavuuteen, infrastruktuuriin ja kohteen kilpailukykyyn, jolloin matkailutulo, työpaikat ja lopulta myös julkisen talouden verotulot kasvavat.
Jos kyseessä olisi veron sijaan maksu, sen tuotot voitaisiin kohdentaa sitovasti matkailun kestävyyttä ja infrastruktuuria kehittäviin toimenpiteisiin sekä matkailun kasvua ja kilpailukykyä edistäviin tarkoituksiin.
Näin matkailijamaksu ei olisi pelkästään kustannus matkailuelinkeinolle tai uusi tulonlähde kunnalle, vaan investoinnin mahdollistaja, jonka tehtävänä olisi kasvattaa alueen matkailutaloutta ja sen kautta koko aluetaloutta.
Mari Viirelä
Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/