Venäjän presidentti jyrähti tiukasti kesken valtiovierailun – Kielsi keskustelun tästä suomalaisille hyvin tärkeästä aiheesta
Tasan 25 vuotta sitten Suomen tasavallan silloinen presidentti Martti Ahtisaari saapui kaksipäiväiselle valtiovierailulle Moskovaan. Oli 27. marraskuuta vuonna 1997.
Vierailun isännällä Venäjän presidentti Boris Jeltsinillä oli vierailun yhteydessä painavaa asiaa. Erityisesti Jeltsin kohdisti sanansa vierailua seuraaville suomalaisille toimittajille.
Jeltsin kehotti suomalaisia tiedotusvälineitä lopettamaan keskustelun Karjalan palauttamisesta.
– Pyydän erityisesti suomalaisia toimittajia: ottakaa pois aluekysymys sivuiltanne ja televisiosta. Tässä me (presidentit) tapaamme jälleen. Sovimme jälleen kerran: meillä ei ole toisillemme aluevaatimuksia eikä tule, Jeltsin puhisi Helsingin Sanomien vuodelta 1997 olevan artikkelin mukaan.
Jeltsinin tiukat sanat tekivät selväksi, että Kremlissä oltiin turhautuneita Karjalan palauttamista koskevaan keskusteluun.
Suomi oli menettänyt Karjalan alueen Neuvostoliitolle jatkosodan päätteeksi vuonna 1944. Yli 400 000 ihmistä oli menettänyt kotinsa ja asuinseutunsa rajan taakse.
Sodan jälkeen Karjalasta tuli suomalaisille nostalginen kaipuun kohde. Erityisesti suomalaisia kirpaisi merkittävän kaupungin Viipurin menetys, josta Ahtisaarikin oli joutunut lähtemään pikkupoikana sotaa pakoon.
Haaveet Karjalan palauttamisesta virisivät Suomessa Neuvostoliiton romahtamisen yhteydessä 1990-luvun alussa. Kun Baltian maat saivat itsenäisyytensä takaisin, arveltiin Karjalan palauttamisellakin olevan mahdollisuuksia.
Keskustelua ei käyty vain suomalaisessa lehdistössä. Myös venäläisissä tiedotusvälineissä esiintyi 1990-luvulla pohdintaa asiasta. Tavallista runsaammin keskustelua oli pinnalla ennen Ahtisaaren Moskovan vierailua syksyllä 1997.
Ja nyt Jeltsin halusi mitä ilmeisemmin laittaa tuolle keskustelulle pisteen.
Ahtisaari sanoi lehdistölle vielä samana päivänä, ettei hän aio kieltää asiasta keskustelemista.
– Minä olen viimeinen henkilö kieltämään kansalaisilta tällaisia keskusteluja, hän linjasi.
Omaa joutumistaan evakkotaipaleelle Neuvostoliiton hyökkäyksen vuoksi Ahtisaari luonnehti HS:n mukaan ”traumaattiseksi kokemukseksi”. Ahtisaari myös sanoi Karjalan menettämisen pysyvän suomalaisille aina ”suurena epäoikeudenmukaisuutena”.
Ne olivat luonnehdintoja, joiden sanominen ääneen olisi hätkähdyttänyt voimakkaasti Neuvostoliiton olemassaolon vuosina. Ajat olivat kuitenkin nyt erit.
Ahtisaari kuitenkin täsmensi, että Suomi ei tee asiasta ongelmaa maiden välisiin suhteisiin. Asiasta ei hänen mukaansa tarvinnut keskustella, jos Venäjä ei sitä halua.
Jälkikäteen Suomessa on pohdittu sitä, olisiko Karjalan saaminen takaisin ollut mahdollista Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä, jolloin Suomen presidenttinä toimi vielä Mauno Koivisto.
Helsingin Sanomat kertoi vuonna 2019, että Venäjä pohti vuonna 1991 Karjalan myymistä Suomelle. Asiasta lehdelle kertoi Venäjän silloinen varaulkoministeri Andrei Fjodorov. Syvässä alennustilassa oleva Venäjä kärsi kouriintuntuvasta rahapulasta.
Fjodorovin mukaan asiasta ei kuitenkaan käyty neuvotteluja Suomen kanssa.
Jeltsinin seuraaja Vladimir Putin suhtautui presidentiksi tultuaan Karjalan palauttamiseen nihkeästi. Asiasta ei ole käyty merkittäviä keskusteluja presidentti Tarja Halosen tai Sauli Niinistön aikana.
Halosen tiedettiin suhtautuvan asiaan itsekin nihkeästi, vaikka hän nostikin aiheen muutaman kerran esiin Putinin kanssa.
Niinistö on sanonut, ettei virallisella Suomella ole vaatimuksia Venäjälle, mutta Suomi on valmis keskustelemaan asiasta, jos Venäjä sitä haluaa.
