Venäjä sanelee tutkijan mukaan sen, kuka seuraa aikanaan Lukashenkaa Valko-Venäjän johdossa
Valko-Venäjän Aljaksandr Lukashenkan pikainen lähtö Moskovan voitonpäivän juhlista ja sitä seurannut viikko poissa julkisuudesta käynnistivät spekulaatiot 68-vuotiaan itsevaltaisen johtajan terveyden pettämisestä. Maanantaina Lukashenkasta saatiin taas uutiskuvia, joista jotkut päättelivät hänen olevan vakavasti sairas.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau ei ole valmis julistamaan Lukashenkan olevan mennyttä, vaan ennustaa hänen palaavan pian parrasvaloihin.
– Kyllä hän selvästi sairaana on ollut, mutta tuskin kuolemassa, Nizhnikau arvioi STT:lle.
Jos Lukashenkalle kuitenkin koittaisi äkkilähtö, johtaisi se Nizhnikaun mukaan tämänhetkisessä tilanteesta selkeään valtatyhjiöön Valko-Venäjällä. Tämä taas johtuu paljolti siitä, ettei Moskovassa ole valmiina suunnitelmaa Lukashenkan seuraajasta.
Jos Lukashenka kuolisi nyt, pitäisi Valko-Venäjän eliitin setviä seuraajakysymystä yhdessä Venäjän johdon kanssa.
– Mutta jos Lukashenka poistuu vasta muutaman vuoden kuluttua, vallanvaihdosta huolehtii (vain) Venäjä, Nizhnikau ennustaa.
Länsimaissa paljon näkyvyyttä saaneella ja Svjatlana Tsihanouskajaan henkilöityneellä Valko-Venäjän maanpakolaisoppositiolla ei ole Nizhnikaun mukaan mahdollisuuksia vaikuttaa valtapeleihin Valko-Venäjällä.
– Ainoa mahdollisuus siihen olisi se, että sekä Lukashenka että Venäjä kaatuisivat yhtä aikaa, enkä pidä sitä kovin realistisena vaihtoehtona. Minusta he (oppositio) ovat täysin tämän prosessin ulkopuolella, Nizhnikau sanoo.
Hänen mukaansa Venäjällä ei ole ainakaan tähän saakka valmisteltu Valko-Venäjän vallanvaihtoa, koska presidentti Vladimir Putin luottaa Lukashenkaan ja pitää tätä hyvin hyödyllisenä. Nizhnikaun mukaan Lukashenka ei ole ollut Putinin sotasuunnitelmien jarruna, koska ei yhtäältä uskaltaisi sitä tehdä, mutta toisaalta myös siksi, ettei Putin edes ole pyytänyt Valko-Venäjää liittymään sotaan Ukrainaa vastaan.
– Mikä onkin ihan järkevä, sillä Valko-Venäjän armeija ei taistelisi. Sotilaat voisivat asettua asemiin, mutta ensimmäisten ukrainalaisten ilmestyessä he joko antautuisivat tai pakenisivat, Nizhnikau arvioi.
Sotaan liittymisestä ei siis olisi mitään hyötyä Venäjän kannalta, mutta Valko-Venäjän vakautta se todennäköisesti horjuttaisi.
Tutkijan mukaan nykytilanne voi jopa hyödyttää Lukashenkaa, koska huomattava osa valkovenäläisistä on väsynyt epävarmuuteen ja Lukashenka takaa heille nyt sen verran vakautta kuin sodan naapurissa ylipäänsä on mahdollista.
Lukashenkan kannalta Ukrainan sota sujuu Nizhnikaun mukaan hyvin niin kauan, kun se ei johda Venäjän täydelliseen romahtamiseen muttei myöskään täydelliseen voittoon. Toistaiseksi molemmat vaihtoehdot vaikuttavat Lukashenkan onneksi epätodennäköisiltä.
– Lukashenka tietää olevansa mennyttä, jos Venäjä kaatuisi. Hän ei myöskään halua Venäjän voittavan suuresti, koska silloinkin hänen oma tulevaisuutensa olisi vaarassa, kun hänestä tulisi tarpeeton, Nizhnikau pohtii.
Aiemmin keväällä julkistettujen asiakirjavuotojen mukaan Venäjä tavoittelisi Valko-Venäjän liittämistä itseensä viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Nizhnikau uskoo, että ainakin joillakin Kremlissä saattaa olla tällaisia tavoitteita.
Tutkijan mukaan ”Valko-Venäjän tuominen takaisin” Venäjän yhteyteen, sekä mahdollisesti joidenkin Ukrainan osien liittäminen kokonaisuuteen, voisi olla Putinin viimeisen presidenttikauden suuri perintö. Venäjällä pidetään presidentinvaalit keväällä 2024.
Venäjän nykyhallinnon asema ei Nizhnikaun mukaan välttämättä horju edes siinä tapauksessa, että ukrainalaiset menestyisivät sodassa ja onnistuisivat ajamaan venäläisjoukot kokonaan ulos maasta. Sota kun ei siihen loppuisi, ja sota on Putinille tärkeä ensi sijassa prosessina – eli jatkuvana konfliktina lännen kanssa –, ei niinkään lopputuloksena, Nizhnikau pohtii.
Hänen mukaansa Putin voisi sanoa vetäytymisen jälkeen venäläisille, että te ette halunneet taistella tarpeeksi Ukrainassa ja katsokaa nyt: Nato on tullut meidän rajoillemme, ja nyt on todellakin taisteltava.