Vehviläinen US:n sote-blogissaan: Hoitajamitoitus tulee tarpeeseen – "Erityisesti tarvitaan lisää lähihoitajia"

Vanhustenhoivan sitova henkilöstömitoitus on tervetullut sekä henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen että osaavan työvoiman saatavuuden kannalta, arvioi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.).

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen sitovasta 0,7 henkilöstömitoituksesta vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon. Lainmuutoksen jälkeen kymmentä hoidettavaa kohden on oltava vähintään seitsemän hoitajaa palveluasumisessa tai laitoshoitossa.

– Kannatan vahvasti esitystä. Vuodesta 2001 lähtien henkilöstön riittävyyttä on pyritty turvaamaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteisillä laatusuosituksilla. Suositukset eivät ole kuitenkaan taanneet riittävästi hoitavaa henkilöstöä vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon, Vehviläinen kirjoittaa Uuden Suomen sote-blogissaan .

Vehviläisen mukaan ongelmat ovat liittyneet liian vähäiseen henkilöstöön, henkilöstön ammattitaitoon ja osaamiseen, lääkehoidon puutteisiin ja tukipalveluiden riittämättömyyteen.

– Ympärivuorokautinen hoito on elämän loppuvaiheen hoitoa. Hoidossa olevista 95 prosentilla on muistisairaus tai muistioireita. Voi sanoa, että nämä hoitokotien asukkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lähimmäisiämme.

Vehviläisen mukaan hallituksen esitys pohjautuu välittömän hoitotyön ja välillisen työn määrittelyihin.

Välittömään hoitotyöhön osallistuvia työntekijöitä olisivat muun muassa sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, hoiva-avustajat, fysio- ja toimintaterapeutit, hoitoapulaiset ja kuntoutuksen ohjaajat. Välillisiä tehtäviä, joita ei lasketa hoitajamitoitukseen mukaan ovat siivous, ruuan valmistus, pyykkihuolto ja kiinteistönhoito.

Sitova henkilöstömitoitus vaatii noin 4 400 lisätyöntekijää.

– Erityisesti tarvitaan lisää lähihoitajia, mutta myös sairaanhoitajia ja hoiva-avustajia, Vehviläinen muistuttaa.

Sitova henkilöstömitoitus tulee voimaan 1. elokuuta 2020, mutta täydellä painollaan siirtymäajan 1.4.2023 jälkeen. Uudistuksen vuotuisiksi kustannuksiksi on laskettu 238,6 miljoonaa euroa.

– Hoitajamitoitus on tärkeä uudistus. Vanhustenpalveluissa on kuitenkin myös paljon muuta tehtävää ja parannettavaa. Erityisesti kotihoito, omais- ja perhehoito vaativat lisätoimia, Vehviläinen muistuttaa.