Väylävirasto: Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen parantaisi sotilaallista liikkuvuutta
Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Suomeen hyödyttäisi ensisijaisesti sotilaallista liikkuvuutta, todetaan Väyläviraston selvityksessä. Selvityksen mukaan siviililiikenteessä raideleveyden muuttamisen kustannukset eivät vastaisi siitä saatavia hyötyjä.
Sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden hyötyjä ei voida vielä määrällisesti arvioida.
Selvityksessä arvioitiin Euroopassa yleisesti käytössä olevan 1 435 millimetrin raideleveyden ulottamista Suomeen nykyisen raiteen rinnalla ja paikoin limittämällä raiteet. Suomen nykyinen raideleveys on tätä noin 90 millimetriä leveämpi.
Raideleveyden muuttaminen koko selvitetyllä Pohjois-Suomen alueella maksaisi kuormauspaikkoineen ja varikkoineen arviolta noin 3,2 miljardia euroa. Jos hankkeeseen lisätään vielä uusi Kolari-Svappavaara-yhteys, hinnaksi arvioidaan noin 4,8 miljardia euroa.
Kustannusarvio Ruotsin rajalta Ouluun ja Rovaniemelle on noin 1,5 miljardia euroa.
Vaatimus selvittää ja edistää Euroopassa yleisesti käytössä olevaan raideleveyteen siirtymistä tulee Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa koskevasta asetuksesta. Asetus velvoittaa tekemään suunnitelman mahdollisesta muutoksesta kesään 2027 mennessä.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan on todennäköistä, että Suomi voisi saada muutokseen EU-rahoitusta.
Ministeriö huomauttaa tiedotteessa, että myös Nato odottaa Suomelta toimenpiteitä raideleveyden osalta.
– Myös puolustushallinto on tunnistanut Tornion ja Haaparannan puutteellisen siirtokuormauskyvyn yhdeksi merkittävimmistä pullonkauloista sotilaallisessa liikkuvuudessa ja näkee eurooppalaisen raideleveyden ulottamisen Suomen sotilaallisen liikkuvuuden tärkeimmiksi tarpeiksi, tiedotteessa todetaan.
Hallitus esitti huhtikuun puoliväliriihessä 20 miljoonan euron rahoitusta Rail Nordica -hankkeelle, jossa suunnitellaan eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Suomeen.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan yhteyttä Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Esillä on ollut suunnittelun jatkaminen Ouluun ja Rovaniemelle.
– Kiristynyt geopoliittinen tilanne, Suomen asema Naton etulinjan maana sekä Venäjän raa’an ja laittoman hyökkäyksen pitkittyminen edellyttävät, että Suomen infra kestää ja toimii myös poikkeusoloissa. Pohjois-Suomi vaatii erityisiä infrapanostuksia, joista kiireellisin on Rail Nordica eli eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen. Muun Suomen osalta päätöksiä tehdään viimeistään keväällä 2027, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) tiedotteessa.