Hallituksen kaavailema turistivero jakaa mielipiteitä – Itä-Suomessa suuria epäluuloja, pohjoisessa näytetään peukkua

Verotus

Hallituksen kaavailema alueellinen matkailijavero näyttää keräävän ristiriitaista palautetta kunnilta, maakunnilta ja alan yrittäjiltä.

Monista EU-maista tuttu turistivero nostettiin pöydälle hallituksen kehysriihessä viime keväänä. Käynnissä olevalla kuulemisella hallitus hakee kunnilta ja alan toimijoilta suuntaa sille, miten vero tulisi käytännössä periä ja miten laajaa kiinnostus sen käyttöönottoon todellisuudessa on.

Vero on tarkoitus toteuttaa ensivaiheessa kokeiluna itäisessä Suomessa ja Lapissa. Tähän mennessä lausuntopalveluun tulleen palautteen perusteella näyttää siltä, että pohjoisessa kiinnostusta veron käyttöön on, mutta itäisessä Suomessa hanke herättää epäluuloja ja vastarintaa.

Siinä missä pohjoisen suositut turistipaikkakunnat näkevät veron pelastuksena, Itä-Suomi ja pienyrittäjät pelkäävät sen iskevän viimeisen naulan arkkuun.

Suurimmat kannattajat löytyvät alueilta, joilla matkailijavirrat ovat massiivisia. Kuusamon kaupunki pitää veroa ajankohtaisena työkaluna.

– Kuusamossa matkailun sosiaalinen hyväksyttävyys on vielä laajasti jaettua, mutta uhkana on, että sosiaalinen hyväksyttävyys kohtaa jatkossa Rovaniemen kaltaisia ongelmia, vaikka matkailuliiketoiminta Kuusamossa sijoittuu enemmän kaupunkikeskustan ulkopuolelle, Kuusamon kaupunki toteaa lausunnossaan.

Kuusamossa nähdään, että veroluonteinen matkailumaksu auttaa kuntaa vastaamaan matkailun haasteisiin ja varmistamaan kasvun edellytykset väestön keskuudessa.

Itäisessä Suomessa ääni kellossa on kuitenkin toinen. Erityisesti Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Lieksan kaupunki suhtautuvat hankkeeseen kielteisesti.

– Alue on matkailun suhteen kehittyvää aluetta, eikä kaupunki halua haitata ulkomaalaisten matkailijoiden määrän kasvua verolla. Lieksa ei hyvin todennäköisesti ottaisi veroa käyttöön, Lieksan kaupunki lausuu.

Venäläisten matkailijoiden tulovirrat jo menettäneessä Itä-Suomessa nähdään, että tilannetta ei pidä heikentää uusilla maksuilla. Pelkona on, että hintaherkät kotimaanmatkailijat vaihtavat kohdetta, jos majoituksen hinta nousee entisestään. Majoituspalveluiden arvonlisävero on hiljattain jo noussut 14 prosenttiin.

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteysjohtaja Jarno Turunen ei pidä turistiveroa perusteltuna maakunnassa, jossa ylikuormitus ei ole ongelma.

— Alueen matkailu perustuu pitkälti kotimaiseen, hintaherkkään ja luontopohjaiseen matkailuun, jossa kysyntä reagoi herkästi kustannusten nousuun.

Itäisessä Suomessa matkailun kasvun pullonkaulat liittyvät Turusen mukaan erityisesti kansainväliseen saavutettavuuteen ja tunnettuuteen, joiden edistämisessä valtion rooli voisi olla vahvempi.

– Luontomatkailussa panostukset Metsähallituksen luontopalveluihin edistäisivät tehokkaasti itäisen Suomen matkailua. Näitä haasteita ei voida ratkaista matkailijaverolla, Turunen painottaa.

Myös rannikolla ja pienten toimijoiden parissa vastustus on jyrkkää. Osa palautteen antajista näkee veron pelkkänä haittana. Veron perimisen ja raportoinninkin nähdään aiheuttavan kohtuutonta lisätyötä.

Yhdeksi ongelmaksi nostetaan veron kerääminen Airbnb-asuntojen kaltaisilta rekisteröimättömiltä toimijoilta. Jos vero kohdistuisi pelkästään hotelleihin, sen nähdään vääristävän markkinoita.

Kautta linjan lausuntopalautteissa korostuu kuitenkin kunnallinen itsehallinto. Kunnat haluavat päättää itse, ottavatko ne veron käyttöön ja mihin ne rahat käyttävät.

Valtion ottamaa ”siivua” verosta ei katsottaisi hyvällä. Kuusamon kaupunki varoittaa suoraan, että jos rahat valuvat valtion pohjattomaan taskuun paikallisen kehittämisen sijaan, matkailun sosiaalinen hyväksyntä romahtaa.

Veron toteutustavasta on kahta koulukuntaa. Osa suosii kiinteää eurosummaa per yö, mutta esimerkiksi Kuusamon kaupunki ajaa prosenttiperusteista mallia, joka voisi olla esimerkiksi 1–2  prosenttia huonehinnasta.

Prosenttiperusteisuutta pidetään oikeudenmukaisempana, sillä se huomioi matkailijan maksukyvyn: kalliista sviitistä maksetaan enemmän kuin edullisesta yhteismajoituksesta.

Varsinais-Suomen Särkisalossa mökkejä vuokraava Ylöstalon matkailu nostaa kuitenkin esiin myös veron keräämisen ongelmia.

– Jos kunta suunnittelee että monikansalliset alustat kuten AirBnB tai Booking.com lisäisivät jokaisen maan ja kaikkien verottavien kuntien puolesta alustalleen toimintoja, joiden avulla vero kerätään, se on harhaluulo. Alustat korjaavat tälläkin hetkellä hyvin heikosti epäkohtia, eivätkä taivu kansallisiin erityispiirteisiin.

Niillä mailla ja alueilla, joilla Airbnb on tehnyt sopimuksia viranomaisten kanssa tai jotka laki velvoittaa keräämään ja suorittamaan paikalliset verot majoittajien puolesta, Airbnb laskee kuitenkin kyseiset verot ja kerää ne vierailta varaushetkellä.

Ylöstalon matkailu huomauttaa myös, että kahden euron vero per vuorokausi merkitsisi 10 kalastajan mökissä 140 euron veron keräämistä viikossa. Se olisi yrityksen mukaan kalastusasiakkailta kohtuuton ja laskisi välittömästi kysyntää ja kannattavuutta.

Valtiovarainministeriön Lausuntopalaute.fi – palvelussa järjestämä kuulemiskierros turistiverosta on avoinna 25. tammikuuta saakka.

Juttua korjattu 18.1. klo 12.26 maininnalla siitä, että Airbnb kerää veroja maailmalla.