Varapuhemies visioi päästötöntä liikennettä
Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) kirittää hallitusta päästötavoitteiden saavuttamisessa.
– Meidän pitää toimia nopeasti. Toisin kuin monen muun mielestä, minusta tavoite ei ole mitenkään mahdoton Suomelle, Pekkarinen sanoo.
EU:n komissio esitti heinäkuussa Suomelle 39 prosentin vähennystä päästökaupan ulkopuolisista päästöistä, kuten liikenteestä, rakentamisesta ja maataloudesta.
– Maataloudesta ja rakentamisessa päästöjä ei juuri kyetä vähentämään, mutta liikenteessä pystytään jos halutaan, sanoo Pekkarinen.
Suomelle esitetty päästöjen vähennystavoite on kolmanneksi kovin kaikista EU-maista.
Onnistuminen edellyttää Pekkarisen mielestä sitä, että päästövähennyksistä tehdään teollisuudelle rasitteen sijaan kilpailukykytekijä. Tositoimiin bioenergian lisäämiseksi on ryhdyttävä ripeästi.
Suomea auttaa myös se, että vertailuvuosi uusille päästövähennyksille on vuoden 1990 päästötaso. Päästöt kasvoivat 90-luvulla, mutta palasivat samalle tasolle vuonna 2005 ja ovat vähentyneet sen jälkeen.
– Nykyhetkeen verrattuna Suomelle esitetty vähennystavoite on vajaa neljännes kaikista Suomen hiilidioksidipäästöistä, Pekkarinen laskee.
Pekkarinen kuitenkin moittii komissiota kyvyttömyydestä ymmärtää metsätaloutta. Brysselin mielikuvissa metsä tarkoittaa puistoa, hän vertaa.
– Metsien kasvun tuottamaa hiilinielua ei oteta vieläkään kunnolla huomioon päästöesityksissä. Tähän on saatava vielä muutos.
Liikenne tuottaa päästökaupan ulkopuolisista päästöistä lähes puolet.
– Jos liikkuminen olisi kokonaan päästötöntä, se yksin kattaisi tavoitteen reilusti, Pekkarinen kuvaa.
Liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii monipuolisia keinoja, jotka toimivat pitkillä etäisyyksillä, kaupunkiseuduilla ja raskaassa liikenteessä.
Biokaasun jakelupisteiden ja sähköauton lataustolppien yleistyminen kannustaisi kuluttajia ostamaan vähäpäästöisiä kulkupelejä.
– Valtio ei voi vaatia ketään ajamaan biokaasu- tai sähköautolla, mutta voi varmistaa että tankin saa täyteen. Hallituksella pitäisi olla vielä tämän syksyn aikana toimintaohjelma, miten kaasun ja liikennesähkön jakeluverkko turvataan koko maassa, Pekkarinen patistaa.
Autokannasta valtaosa on kuitenkin vielä pitkään polttomoottorilla toimivia. Tärkein keino onkin Pekkarisen mielestä polttonesteiden muuntaminen uusiutuviksi.
– Voisimme hyvin velvoittaa, että 2030 mennessä uusiutuvan osuus polttoainejakelussa olisi 50 prosenttia. Tähän laskettaisiin nesteet ja muut uusiutuvat yhteensä, Pekkarinen esittää.
Pekkarisen esitys on pykälää kovempi kuin hallitusohjelmassa, jossa tavoitteena on 40 prosentin uusiutuvan osuus. Nyt huoltoasemien tankeissa on 13-14 prosenttia uusiutuvaa.
Se johtuu jakeluvelvoitteesta, jonka mukaan yritysten on sekoitettava bensaan ja dieseliin kasvava määrä uusiutuvaa polttonestettä. Muita Euroopan maita kovempi tavoite on jo kirittänyt biopolttoaineiden kehitystä Suomessa.
Jakeluvelvoite asetettiin vuonna 2009 Pekkarisen toimiessa elinkeinoministerinä Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksessa. Silloin uusiutuvan osuus oli pyöreä nolla, ja ministeri pohti esikuntineen keinoja polkaista muutos käyntiin.
Pekkarinen kertoo soittaneensa muun muassa Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievoselle.
– Kysyin, olisiko meillä mahdollista asettaa muita EU-maita radikaalisti suurempi uusiutuvan tavoite, esimerkiksi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Autosta tavoitettu Lievonen oli vastannut, että ”miksi ei, kyllähän meiltä raaka-ainetta ja teknologista osaamista löytyy.”
– Parasta on, että muutos tehtiin ilman penniäkään yhteiskunnan tukea. Nyt uusiutuvat ovat Nesteen kasvun kivijalka, Pekkarinen kertaa.
Tapaus on Pekkariselle esimerkki onnistuneesta puhtaan teknologian teollistamisesta.
Vastaava muutos voitaisiin toteuttaa myös kotitalouksien lämmityksessä. Suomessa on noin 240 000 öljyllä lämpiävää kotitaloutta, erityisesti kaukolämpöverkon ulkopuolella haja-asutusalueilla.
Pekkarisen mielestä fossiilinen lämmitysöljy olisi mahdollista korvata lähes kokonaan uusiutuvalla 2030 mennessä. Muutos olisi jopa helpompi toteuttaa kuin liikennepolttoaineissa.
– Ei me voida sanoa jokaiselle talonomistajalle, että hanki uusi kallis lämmitysjärjestelmä. Mutta lämmitysöljyn jakelijoita voidaan velvoittaa, Pekkarinen kuvaa.
Energiantuotannossa ja teollisuudessa on käynnissä murros, jossa haitat käännetään hyödyiksi ja fossiilitaloutta kammetaan biopohjaiseksi. Kyse on bio- ja kiertotalouden noususta.
Pekkarinen nostaa esimerkin Keski-Suomesta.
– Maakunnassa väännettiin vuosikaupalla kättä Laukaan kaatopaikasta. Nyt huomaamme, että sitä ei tarvita enää. Jäte, joka aiheutti valtavaa närää, kyetään nyt hajautetusti käsittelemään raaka-aineeksi.
Pekkarinen kiittelee myös Äänekoskelle tulevaa biotuotetehdasta. Muillakin paikkakunnilla, kuten Kuopiossa, Kajaanissa ja Kemissä, on vireillä hankkeita uusista sellu- tai biopolttoainetehtaista.
Biotalouden tulevaisuutta Pekkarinen kuitenkin hakisi sellunkeittoa kauempaa.
– Emme saa hurmaantua näistä hankkeista, vaan tavoitteena on oltava puun paljon korkeampi jalostaminen, varapuhemies kehottaa.
Lue tuoreimmasta Suomenmaasta Pekkarisen ajatuksia varapuhemiehen tehtävästä ja talouspolitiikasta.
