Vapaavuori: EU:n investointirahaa virrannut hyvin Suomeen
Euroopan Investointipankin toimintaa torstaina Helsingissä esitellyt varapääjohtaja Jan Vapaavuori kertoo suomalaishankkeiden saaneen hyvin tarjolla ollutta rahoitusta.
Viime vuonna EIP myönsi lainaa 13 hankkeelle, yhteensä 1,62 miljardia euroa. Suomeen ohjautui viime vuonna enemmän rahoitusta kuin EU-maihin keskimäärin.
– Mitä huonommin jossain maassa menee, sitä parempi perustelu meillä on olla juuri siellä, Vapaavuori sanoo.
Rahoitusta myönnettiin muun muassa Äänekosken biotuotetehtaan, Hamina–Vaalimaa-moottoritien, Tampereen tunnelin ja Espoon jätevedenpuhdistamon rakentamiseen sekä Elisan laajakaistaverkon laajentamiseen.
Euroopan keskuspankin isojen rahoitusoperaatioiden myötä rahoitusta on hyvin saatavilla, mutta ongelmana on Vapaavuoren mukaan riskinottohalun puuttuminen. Investointeja ei uskalleta tehdä, vaikka rahaa olisi.
Euroopan komissio yrittää vauhdittaa investointeja omalla ohjelmallaan. Tarkoituksena on purkaa muun muassa turhaa sääntelyä.
– Yksittäistä temppua ei ole olemassa. Tarvitaan kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia sekä Euroopassa että kansallisesti, jotta luottamus palautuu, Vapaavuori sanoo.
EIP on Euroopan unionin jäsenmaiden omistama pankki, jonka tehtävänä on tukea yleistä talouskehitystä ja työllisyyttä voitontavoittelun sijaan. Sen rahoitussitoumukset olivat viime vuonna 84,5 miljardia euroa.
Myös Helsinki-Vantaan lentokentän laajennus nytkähti eteenpäin, kun Euroopan Investointipankki (EIP) myönsi lentokenttäyhtiö Finavialle 230 miljoonan lainan.
Lentokentän laajennus on yksi lukuisista hankkeista, joille investointipankki on myöntänyt Suomessa rahoitusta.
Rahoituksella terminaalia laajennetaan kahdella lisäsiivellä ja muun muassa mahdollisuuksia käsitellä matkatavaroita kasvatetaan.
– Me löysimme heidän (EIP) kanssaan kilpailukykyisen paketin, ja heillä on myös mahdollisuus tarjota pitkäaikaista lainaa, mikä sopii tällaiseen infrastruktuurin kehityshankkeeseen, Finavian talousjohtaja Kai Laitinen kertoo.