Vanhanen lataa madonluvut: "Maamme tilanne ei ole selkeä"
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) näkee, että Suomen kaltainen pieni maa voi seistä tukevasti omilla jaloillaan vain, jos sen talous on riittävän vahva ja itsellinen.
– Tässä tarkastelussa maamme tilanne ei ole selkeä, hän sanoi puheessaan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa.
Vanhanen jatkoi jo aiemmin aloittamaansa pohdintaa siitä, kuuluuko Suomi vielä Pohjoismaiden joukkoon.
– Kysyin tätä tammikuussa, kun halusin ravistella päättäjiä hallituksen puoliväliriihen lähestyessä. Korona-ajasta oli nostettava näköpiiri pidemmälle eli koko alkavalle vuosikymmenelle. Miten pääsemme naapurimaidemme työn tuottavuuden, väestökehityksen, työllisyysasteen ja talouden kasvun vauhtiin?
Vanhasen mukaan Suomen ei pidä tyytyä ennusteeseen, jonka mukaan talous kasvaa vuosikymmenen aikana keskimäärin vain noin prosentin vuodessa.
Samaan aikaa Ruotsin, Tanskan ja Norjan bruttokansantuotteiden povataan kasvavan noin kahden prosentin vuosivauhtia.
– Ilman vahvempaa kasvua, meidän on hyvin vaikea saada julkisen velan kasvua pysähtymään, saati sitten taloutta tasapainottumaan. Kasvun vauhdittamiseksi tarvitsemme uudistumista. Pelkillä menoleikkauksilla tai veronkorotuksilla ajautuisimme näivettymisen tielle.
Saiko hallituksen puoliväliriihi Suomea pohjoismaiselle uralle? Kyllä ja ei.
Valtiovarainministeri pitää hallituksen puoliväliriihen antia kaksijakoisena.
– Saiko hallituksen puoliväliriihi Suomea pohjoismaiselle uralle? Kyllä ja ei.
Nopeavaikutteista apua Suomi saa Vanhasen mukaan EU-rahoitteisesta kestävän kasvun ohjelmasta.
– Erilaisille uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen perustuville innovaatioille on kysyntää globaalisti ja siinä suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset ovat vahvoja. Nämä investoinnit yhdessä kansainvälisen talouden buumin kanssa auttavat meitä kasvustarttiin tänä ja ensi vuonna. Mutta sitten kasvu hiipuu, ellemme saa muita investointeja yrityksissä liikkeelle.
Vanhanen muistutti, että EU:n elpymisväline paisuttaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitusta lähivuosille noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2024 jälkeen kuitenkin tarvitaan uusia toimia tai TKI-rahoitus supistuu.
Verotuksen osalta hallitus kykeni Vanhasesta kohtuullisiin tuloksiin.
– Tämän hallituksen aikana ei yritysten verotusta kiristetä. Päinvastoin hallitus päätti jatkaa yritysten kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024-2025. Tuplapoistot ovat siis voimassa yhteensä kuuden vuoden ajan. Teollisuuden sähköistymisen tuella vauhditetaan päästöjä vähentäviä investointeja.
Vanhanen totesi, että työperäisen maahanmuuton yleistä hyväksyttävyyttä on vahvistettava, sillä osaajapula riivaa monia yrityksiä.
– EU:n ulkopuolelta tulevien erityisosaajien työlupien kahden viikon pikalinja avataan jo syksyllä. Kesäkuussa hallitus ottaa kantaa myös työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamisen alueelliseen kokeiluun.
Monista onnistumisista huolimatta hallitus jätti työmarkkinoiden uudistamisen odottamaan sopivampaa hetkeä.
– Paikallisen sopimisen osalta maailma taitaa ympärillä ehtiä muuttumaan ennen kuin työmarkkinajärjestöt pääsevät poteroistaan. Evoluution sijasta taitaa toteutua revoluutio. Onko se järkevää, siihen en jaksa enää ottaa kantaa.
Valtiovarainministeristä suomalaiset kohtaavat nyt perustavanalaatuisia kysymyksiä.
– Meidän pitää kansakuntana nyt kysyä itseltämme, että haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö ikääntyvänä maana surkastuvaan elintasoon?
– Mitä ripeämmin nyt uudistamme yhteiskuntaamme pitkäjänteiselle kasvu-uralle, sitä helpommin maksamme korona-aikana syntyneen velan.