Valtaosa rokotusvuorossa olevista näyttää ottaneen koronarokotepiikin
Vaikka koronarokotuksiin onkin jätetty saapumatta, näyttää valtaosa rokotusvuorossa olevista suomalaisista ottaneen koronarokotteen.
Niiden ihmisten määrä, jotka ovat jättäneet rokotteen ottamatta, on ollut toistaiseksi vähäinen eikä merkittävästi vaikuttanut rokotuskattavuuteen, kertovat STT:n haastattelemat sairaanhoitopiirien edustajat.
Yli 80-vuotiaista suomalaisista hieman yli 70 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, kertovat THL:n tilastot. Helsingissä yli 85-vuotiaiden osalta lukema lähenee jo 97,3:a prosenttia, kertoo Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen.
Turpeisen mukaan Helsingin kaupunki on myös itse tavoitellut aktiivisesti ihmisiä, jotka ovat viranomaisten mukaan rokotevuorossa mutta eivät ole varanneet aikaa.
Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas taas arvioi, että Lapissa valtaosa yli 80-vuotiaista on saanut rokotteen, 80–90 prosentin välillä.
– Lapissa on arviolta vain muutamia prosentteja ihmisiä, jotka eivät ole tulleet rokotukseen tai joita ei ole tavoitettu, Broas sanoo.
Myös Satakunnassa ihmisiä on tavoitettu hyvin, sanoo Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (Posa) tartuntataudeista vastaava terveydenhoitaja Anu Sorvali.
– Ihmisille on soiteltu tai he ovat itsekin saattaneet soittaa ja kysellä aikojen perään, Sorvali sanoo.
Pohjois-Satakunnassa etuna on myös se, että alueella on paljon pieniä paikkakuntia. Niissä ihmiset tuntevat toisensa, jolloin ihmisten perään on helpompi kysellä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin, rokoteasiantuntija Hanna Nohynekin mukaan THL ei ole systemaattisesti kerännyt tietoa, paljonko nyt rokotusvuorossa olevista ryhmistä on jättänyt tulematta rokotukseen tai ei ole tullut tavoitetuksi.
– Aikoja on jätetty käyttämättä, mutta tarkkaa tietoa meillä ei ole, paljonko näin on tehty.
Osa ei halua rokotetta ja osaa taas ei välttämättä tavoiteta. Usein syyt ovat kuitenkin arkisempia.
– Usein ihmiset jättävät tulematta rokotuksiin, jos he ovat kipeitä tai säät ovat olleet huonoja. Esimerkiksi jäiset tihkukelit voivat olla etenkin vanhalle ihmiselle hankalia, jos rokotetta pitää lähteä terveyskeskuksesta hakemaan, Nohynek sanoo.
Lisäksi on myös ihmisiä, jotka eivät yksinkertaisesti halua rokotetta.
– Näppituntumani kuitenkin on, että rokotukset ovat olleet haluttuja kaikissa ikäryhmissä, myös vanhemmissa.
Tästä kertovat myös tilastot. Koronarokotteisiin suhtautuminen on kehittynyt myönteisempään suuntaan, kertoo valtioneuvoston Kansalaispulssi-kysely.
Kun joulukuussa vielä 48 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että ottaisi koronarokotteen, niin helmikuun lopussa lukema oli jo 66 prosenttia.
Yli 60-vuotiaista nyt 80 prosenttia ottaisi varmasti rokotteen.
Empivimmin rokotteeseen suhtaudutaan nuorten parissa. Alle 30-vuotiaista hieman alle puolet eli 49 prosenttia kertoi olevansa täysin samaa mieltä siitä, että ottaisi koronarokotteen. Eri mieltä tai epävarmoja kannastaan oli 27 prosenttia.