Valtakunnansyyttäjä tulilinjalla – toiminnasta kantelu oikeuskanslerinvirastoon

Oikeuskanslerinvirastoon on tullut kantelu valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toiminnasta, kertoo apulaisoikeuskanslerin sijainen Kimmo Hakonen.

Syyttäjänvirastot ostivat johtamiskoulutusta Nissisen veljen yritykseltä Deep Leadiltä.

Nissinen päätti koulutuksen hankinasta Itä-Suomen syyttäjänvirastossa.

Valtakunnansyyttäjänvirastossa hän oli mukana keskusteluissa ja puhui veljensä yhtiöstä ennen kuin jääväsi itsensä.

Nissinen katsoo, että virhearvioinnistaan huolimatta hän voi jatkaa virkansa hoitamista.

– Mutta tietysti tässähän on laillisuusvalvojilla oikeus tehdä omia päätelmiä ja selvitellä ja tutkia asiaa ja ihmisillä tehdä kanteluja, hän sanoo STT:lle.

Syyttäjävirastojen johtamiskoulutusostoista Nissisen veljen yritykseltä kertoi ensimmäisenä Suomen Kuvalehti.

Syyttäjälaitosten koulutushankintojen kohdalla on Nissisen mukaan kyse kahdesta vaiheesta.

Ensimmäinen niistä ajoittuu vuosiin 2007–2010, kun hän toimi Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikkönä Mikkelissä.

Syyttäjäorganisaatio oli uudistettu, ja uusilla esimiehillä ei ollut Nissisen mukaan juurikaan johtamiskoulutusta.

– Johtoryhmässä aloin keskustella, mitä johtamiskoulutusasialle tehdään, kun syyttäjälaitoksella ei ollut omaa johtamiskoulutusta siihen aikaan, hän sanoo.

Nissinen oli itse ollut aikaisemmin oman esimiehensä lähettämänä Deep Lead -yrityksen valmennuksessa, ja hän toi tämän vaihtoehdon esille.

– Kun porukat olivat motivoituneita osallistumaan, tulin päättäneeksi, että otetaan sieltä työyhteisövalmennus. Olin tästä syystä aktiivinen ja samalla luonnollisesti jäävi. Hyvä tarkoitus ei pyhittänyt menettelytapoja.

Vuonna 2010 Nissinen aloitti valtakunnansyyttäjänä. Hän aloitti saman keskustelun johtamisvalmiuksista valtakunnansyyttäjänvirastossa.

Eri vaihtoehdoista keskusteltiin, ja koska Itä-Suomessa ja monissa muissakin syyttäjänvirastoissa oltiin käytetty Deep Leadiä, Nissinen otti tämän esille.

– Osallistuin sillä tavalla asian käsittelyyn. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen kanssa sovittiin, että koska olin esteellinen, Kalske teki hallinnolliset päätökset.

– Jälkikäteen ajatellen minun ei tietenkään esteellisenä olisi ollut syytä olla niinkään aktiivinen jo keskusteluvaiheessa vaan poistua huoneesta, Nissinen sanoo.

Nissinen lisää, että Itä-Suomen syyttäjänvirastoa lukuun ottamatta muut syyttäjänvirastot ovat tehneet asiassa omat päätöksensä.

Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan vuosina 2012–2016 syyttäjälaitoksen laskut Nissisen veljen yritykselle ovat yhteensä reilut 46 000 euroa.

Tätä vanhempia tietoja ei ole viraston mukaan ainakaan toistaiseksi käytettävissä, koska tietotekniset järjestelmät ovat vaihtuneet.

STT on pyytänyt myös Itä-Suomen syyttäjänvirastolta tietoja koulutuksista maksetuista summista, muttei saanut niitä vielä maanantaina.

STT pyrki kysymään näkemystä Nissisen toiminnasta myös työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmiltä (ps.).

– Ministeri ei nyt halua kommentoida asiaa. Pitää ensin selvittää taustoja, kerrottiin Lindströmin esikunnasta.