Valmennuskurssibisnes pyörii – "Ei ole näyttöä, että kurssit todella auttavat"

Valmennuskursseista on tullut osa korkeakouluihin hakeutuvien nuorten elämää.

Joillakin aloilla kurssille osallistuminen on jo normi – ajatellaan, ettei opiskelupaikkaa voi saada ilman kurssia.

– Ei ole mitään näyttöä siitä, että valmennuskurssit todella auttaisivat, sanoo koulutussosiologian professori Osmo Kivinen Turun yliopistosta.

– Voi hyvin olla, että kursseille hakeutuvilla motivaatio on jo lähtökohtaisesti niin korkealla, että he pääsisivät sisään joka tapauksessa.

Valmennuskurssibisneksessä on mukana lukuisia pieniä ja suuria yrityksiä ja esimerkiksi opiskelijajärjestöjä.

Opiskelijajärjestöjen järjestämät valmennuskurssit ovat keskimäärin edullisempia kuin kaupallisten yritysten kurssit.

Muutama vuosi sitten Suomessa aloitti myös Varjovalmennus, joka tarjoaa maksuttomia valmennuskursseja aloilla, joilla opiskelupaikan saaminen on erityisen vaikeaa.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden pyörittämä valmennuskurssiyritys Kannustin käyttää kursseista saamansa tuotot opiskelijoiden hyväksi.

Kannustimen kurssit maksavat vajaat 700 euroa, jos opiskelija osallistuu myös simulaatiopääsykokeeseen.

Kannustimen kurssien opettajat ovat vastavalmistuneita valtiotieteilijöitä tai opintojen loppusuoralla olevia valtiotieteiden opiskelijoita.

Tänä keväänä viestinnän kursseilla opettanut Iiris Koivulehto kertoo päässeensä itsekin yliopistoon valmennuskurssin kautta. Hän suhtautuu tuhansia euroja maksaviin valmennuskursseihin kriittisesti.

– Valtiotieteiden kohdalla kurssien hinnat eivät ole aivan pilvissä, mutta joillain aloilla tilanne on todella eriarvoistava.

Koivulehdon mielestä opiskelijajärjestön itse organisoimat kurssit ovat vastapainoa kaupallisille toimijoille.

– Tykkään ajatuksesta, että kurssit ovat kohtuuhintaisia ja rahat menevät opiskelijoille.

Eximiasta ja Valmennuskeskuksesta kerrotaan, että valmennuskurssille osallistuvien määrässä ei ole kuluneena keväänä tapahtunut suuria muutoksia.

Tietyt alat, kuten lääketiede ja oikeustiede, ovat vakiintuneet erityisen suosituiksi.

Esimerkiksi Valmennuskeskuksen kalleimmat lääketieteen valmennuskurssit maksavat noin 6 500 euroa.

Supertakuu-nimisen kurssin maksun saa takaisin, ellei opiskelupaikkaa irtoa. Lyhyemmälle kurssille pääsee noin 1 300 eurolla.

Kurssit ovat turhan kalliita. En ole varma, kannattaako niistä maksaa.

professori Osmo Kivinen

Osmo Kivinen muistuttaa, ettei valmennuskurssin käyminen ole suosituillakaan aloilla välttämättömyys. Tärkeintä on oma tekeminen: itseluottamus ja opiskelutaidot.

Kivinen kutsuu kursseja näennäisavuksi, jota erityisesti varakkaampien perheiden lapset käyttävät.

Esimerkiksi lääketieteen alalle hakeutuvien on keskityttävä luonnontieteiden opiskeluun jo lukioaikana. Yksittäinen kurssi ei riitä.

– Kurssit ovat turhan kalliita. En ole varma, kannattaako niistä maksaa. Opiskelutaitoja saa hankittua muualtakin, Kivinen toteaa.

– Nuorilla on näissä asioissa kovat paineet, kun alan vaihtaminen ei ole niin helppoa kuin ennen. Pitää muistaa, että jokainen voisi valmistautua pääsykokeisiin omin päinkin.

Korjattu 30.5. kello 15.30 etunimi nostossa.