Väitös: Tämä lapsen kokemus lisää koulupudokkuuden riskiä
Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä, osoittaa Helena Hautalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus.
Hautalan sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina 21. marraskuuta 2025.
Hautala huomasi väitöstutkimuksessaan, että lapsen kokema taloudellinen huono-osaisuus on yhteydessä kielteisempään kokemukseen opettaja- ja vertaissuhteista sekä luokkayhteisöön kuulumisesta koulussa.
Tutkimus osoittaa, että tuon yhteyden voimakkuus vaihtelee koulun sosioekonomisen rakenteen mukaan. Jos huono-osaisuus on koulun oppilaiden keskuudessa tavallista, sen yhteys lapsen kuuluvuuden kokemukseen on heikompi.
– Sosiaalisen kouluhyvinvoinnin kannalta merkityksellistä näyttää olevan se, miten lapsi kouluympäristössä vertautuu taloudellisessa mielessä muihin, Hautala sanoo tiedotteessa.
Huono-osaisuuden mittareina Hautala käytti väitöstutkimuksessaan muun muassa perheen sosioekonomiseen asemaan liittyviä tunnuslukuja kuten vanhempien tuloja, koulutustasoa ja työllisyystilannetta.
Huono-osaisuuden mittarina hän käytti myös lasten omia kokemuksia perheen taloudellisesta tilanteesta.
Sosiaalista kouluhyvinvointia tarkasteltiin sekä suhteessa opettajaan että vertaisiin ja kuuluvuuden kokemuksena kouluyhteisössä laajemmin.
Hautalan tutkimus paljasti myös sen, että myönteisesti koetut perhesuhteet suojaavat huono-osaisuutta kokevaa lasta koulun sosiaalisissa suhteissa.
Koulussa vallitsevat taloudelliset hierarkiat voivat kuitenkin murtaa perhesuhteiden tarjoamaa suojaa.
Huono-osaisuuden yhteys lapsen sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja koulupudokkuuteen näyttäytyy monikerroksisena ja moniulotteisena ilmiönä.
– Se syntyy lapsen, vanhempien, vertaisten ja opettajien välisessä vuorovaikutuksessa, johon vaikuttavat sekä perheen resurssipuutteet että koulun sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet, Hautala kertoo.
Tutkimuksen mukaan huono-osaisuus ennustaa kohonnutta koulupudokkuusriskiä erityisesti poikien keskuudessa.
Sosiaalisen kouluhyvinvoinnin sen sijaan tiedetään tukevan kouluun kiinnittymistä.