Keskusta: Perhehoidosta ratkaisu vanhuspalveluiden kriisiin

Vanhuspalveluiden nykytila ei kestä enää uusia leikkauksia, keskusta varoittaa.

– Hallituksen tähänastiset säästöt ovat jo heikentäneet iäkkäiden arkea ja hoivan saatavuutta eri puolilla maata.

– Arvokas ikääntyminen on jokaisen oikeus, puolue korostaa tiedotteessaan.

Keskusta esittää vanhushoivaan suunnanmuutosta, jossa yrittäjyyteen perustuva, kodinomainen perhehoito otetaan laaja-alaisesti käyttöön koko maassa. Keskusta kertoo tavoitteena olevan moninkertaistaa ikäihmisten määrä perhehoidossa.

– Perhehoidon on oltava aivan keskeinen osa palvelukokonaisuutta kotihoidon, laitoshoidon ja ympärivuorokautisten palveluiden rinnalla. Oikea-aikaisesti tarjottuna se siirtää raskaampien palveluiden tarvetta inhimillisellä tavalla, puolueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo.

Tällä hetkellä perhehoidon piirissä on noin 4 500 ikäihmistä, ja suurin osa heistä on lyhytaikaisessa hoidossa. Potentiaali on keskustan mielestä huomattavasti suurempi.

Kaikkosen mukaan kyse ei ole vain rakenteista tai kustannuksista, vaan ennen kaikkea ihmisistä.

– Perhehoito tarjoaa kodin ja yhteisön. Siellä ihmissuhteet, osallisuus ja elämänlaatu ovat keskiössä. Perhehoitaja kulkee rinnalla arjessa, on turvana ja jakaa elämää. Tätä inhimillisyyttä emme voi mitata pelkillä euroilla, mutta sen vaikutus hyvinvointiin on kiistaton. Pieniä perhehoitoyksiköitä voisi olla laajasti koko maassa, kaupungeissa ja maaseudulla.

Perhehoidon kasvua hidastaa erityisesti raskas byrokratia ja hyvinvointialueiden kirjavat käytännöt, keskusta toteaa. Perhehoitajat kokevat hallinnollisen taakan raskaaksi ja ohjeistukset paikoin sekaviksi.

– Meillä on kaikki edellytykset onnistua. Osaavat perhehoitajat, toimivia käytäntöjä ja ymmärrys siitä, että hoiva on muutakin kuin suoritteita. Tarvitsemme sujuvampaa arkea ja rohkeita päätöksiä, jotta perhehoidosta voidaan rakentaa vahva osa suomalaista hoivajärjestelmää, keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi toteaa.

– Jos ikääntyneiden perhehoito nostetaan 25 prosenttiin hoivan piirissä olevista vuoteen 2030 mennessä, voidaan säästää jopa satoja miljoonia euroja. Tämä edellyttää määrätietoista norminpurkua, jotta perhehoidosta tulee entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Erityisesti ammatillisen perhehoidon lupaprosessit on saatava sujuviksi ja yhtenäisiksi koko maassa, Kemppi korostaa.