Väitös: Tämä hetki erossa johtaa usein huoltajuusriitaan – Naiset toipuvat nopeammin
Viranomaiset eivät aina tunnista alkavaa huoltoriitaa, toteaa tutkija Niina Nurmela tuoreessa väitöskirjassaan.
Nurmelan sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina 10. tammikuuta 2026.
Nurmelan mukaan lapsen huoltajuutta koskevat riidat aiheuttavat suurta inhimillistä kuormitusta perheille, mutta samalla ne myös kuormittavat palvelujärjestelmää aiheuttaen merkittäviä kustannuksia.
Väitöskirjassaan Nurmela osoittaa, että vanhemmilla on usein eroprosessin alussa parempi motivaatio sopia lapsen asioista. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä selkeämmin vanhempien motivaatio laskee.
– Eroauttamispalveluissa olisi tärkeää huomioida, miten vanhemmilla on useimmiten parempi sopimismotivaatio heti erotessa. Nopealla auttamisella voi olla merkittävä vaikutus turvallisen yhteistyövanhemmuuden toteutumisessa, Nurmela sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.
Alkava huoltoriita näyttäytyi Nurmelan tutkimuksessa jatkumona, jossa vanhempien keskinäisen kommunikaation haasteet johtivat useimmiten viranomaisavun hakemiseen.
Erimielisyyttä syntyi etenkin lapsen tapaamisajoista, lapsen edun huomioimisesta sekä lapsesta aiheutuvista kustannuksista ja niiden jakamisesta.
Nurmelan mukaan osassa alkavia huoltoriitoja esiintyi tarkoituksellista huoltoriitakiusaamista. Sillä pyritään hankaloittamaan toisen vanhemman mahdollisuutta toteuttaa vanhemmuuttaan.
– Tietoisuus siitä, että huoltoriitakiusaamista voi esiintyä missä tahansa konfliktin vaiheessa, nostaa esille väkivallan ja sen monien ilmenemismuotojen tunnistamisen tärkeyden.
Nurmelan mukaan tutkimuksessa ilmeni, että naiset toipuivat keskimäärin miehiä nopeammin erosta ja alkavasta huoltoriidasta.
Naiset olivat tiedotteen mukaan aktiivisempia ulkopuolisen avun hakemisen suhteen. Lisäksi naisilla oli usein miehiä laajempi sosiaalinen tukiverkosto.
Miesten toipumista heikensi erityisesti yhteyden katkeaminen lapseen.