Väestöliiton puheenjohtaja Kemppi: Syntyvyyden parantaminen ja osaamistason nosto vaativat tekoja taloustalkoissa

Väestöliiton puheenjohtaja, kansanedustaja (kesk.) Hilkka Kemppi linjaa, että Suomeen pitää luoda suunnitelma, jonka tavoitteena on kansan koulutustason nostaminen.

– Jos poliittista tahtoa hakijasuman purkamiseksi ja kehityksen torppaamiseksi ei löydy, niin inhimillinen pääoma kääntyy pian laskuun.

Kaiken pohjalla on romahtanut syntyvyys. Tämän eteen Kemppi peräänkuuluttaa vahvoja toimia.

Kemppi kertoo tiedotteessaan, että Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn totesi tänään keskiviikkona julkisessa kuulemisessa eduskunnassa, että talouden tasapainon edellytyksenä on inhimillisestä pääomasta eli suomalaisten osaamisesta huolehtiminen.

Kemppi kiittää Rehniä puheenvuorosta ja lisää, että koulutustason nosto auttaa myös syntyvyydessä, sillä tutkimusten mukaan korkeakoulutetut saavat Suomessa nykyään enemmän lapsia.

Inhimillisen pääoman lasku voi Rehnin mukaan vaikeuttaa Suomen talouden elpymistä, ja koulutustason nostaminen tarkoittaa Rehnin mukaan myös investointeja koulutukseen, tiedotteessa kerrotaan.

– Pelkät investoinnit koulutukseen eivät kuitenkaan vielä taloutta pelasta, sillä olemme jo pahasti myöhässä. Ikäluokan koko on enää noin 40 000 lasta, jolla ei nykyistä yrityskantaa pyöritetä. Me nousimme 1990-luvun lamasta huipputuloksiin korkealla osaamisella, mutta nyt kun tilanne syntyvyyden osalta on romahtanut niin näkymä on toinen.

– Siksi on kriittistä löytää yhteisiä keinoja investoida myös perheiden lapsilukutoiveiden toteutumiseen. Perheet toivovat joka vuosi noin 17 000 lasta enemmän kuin Suomeen syntyy, Kemppi muistuttaa.

Väestöliiton puheenjohtajan mukaan on kiire muuttaa se tosiasia, että lastensaanti on nykyään luokkakysymys.

– Jos yhteiskunta ei arvosta lasten kasvattamista, se heijastuu myös syntyvyyteen. Vuosikymmenien aikana lapsiperheiden taloudelliset etuudet ovat heikentyneet. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on laskenut kolmessakymmenessä vuodessa 40 prosenttia. Tulonsiirtojen lapsiperheille tulisi olla nykyistä suurempia. Perheystävällisyys työpaikoilla sekä riittävä turva arjessa ovat minimiedellytyksiä.