Uutissuomalainen: Saarikon mielestä ravitsemusosaaminen on tärkeää vanhustyössä – aliravitsemuksessa pitää olla nollatoleranssi
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) korostaa ravitsemuksellisen osaamisen merkitystä vanhustyössä.
– Ravitsemusterapeuttien määrää olisi hyvä lisätä, mutta ei niin, että se jää erilliseksi osakokonaisuudeksi vaan sen pitää olla olennainen osa hoivatyön ydintä, Saarikko linjasi Uutissuomalaisen haastattelussa.
Vanhustenhuollon toimijat sitoutuivat helmikuun alussa 25 kohdan toimenpidelistaan vanhuspalvelujen laadun parantamiseksi. Yksi kohdista on ”Vanhusten aterioinnista huolehditaan siten, että aliravitsemuksessa on nollatoleranssi”.
– Valvontaviranomaisten kertomana tiedämme, että he saavat ilmoituksia puutteellisuuksista ruokahuollossa. Tämä oli kirjauksen taustalla, Saaríkko kertoi Uutissuomalaiselle.
– On niitä tapauksia, joissa vanhusten painoindeksi on ollut niin alhainen, että he ovat olleet kuolemanvaarassa, Merja Suominen kertoi Uutissuomalaiselle. Hän on Gerontologinen ravitsemus Gery ry:n toiminnanjohtaja.
Saarikon mukaan aliravitsemusta tai sen riskiä esiintyy sekä ympärivuorokautisessa että kotihoidossa. Hänen mielestään kotihoidossa olisi tärkeä huolehtia siitä, että ikäihminen myös syö hänelle tuodun ruuan.
– Haluan kiinnittää huomiota myös ruokailun sosiaaliseen ulottuvuuteen yhdessä syömisen ilon kanssa. Jos kunnat voisivat lisätä ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia osallistua tavalla tai toisella kodin ulkopuoliseen ruokailuun, sillä on lisäarvoa, Saarikko totesi.
Stella Kotipalveluiden sairaanhoitaja Tiina Korhonen pitää ikäihmisten ravitsemuksessa suurimpana haasteena sitä, että heidät saa ylipäätään kiinnostumaan syömisestä.
– Makuaisti on usein heikentynyt, eikä nälkää välttämättä tunne. Ihanteellista on, jos asiakasta pystyy vähän liikuttamaan ennen ruokailua. Pienen lenkin jälkeen ruokakin maistuu paremmin, hän totesi.
Ruuan rikastaminen, kuten mausteiden tai suolan pieni lisääminen, voi myös tehdä ihmeitä.
– Eräs asiakas alkoi syödä puuroa, kun siihen alettiin laittaa iso lusikallinen mansikkahilloa, Saija Fagerlund Stella Kotipalveluista kertoi.
Yksi syy huonosti syömiseen voi olla vaikkapa se, että vanhus ahdistuu annoksen suuresta koosta. Pienempikin annos voi olla riittävä, kunhan se on koottu järkevästi ja oikeista raaka-aineista.
Lisäksi tärkeää on muun muassa huolehtia suun ja hampaiden kunnosta.
– Jos pureminen on kivuliasta, niin vaikka olisi kuinka hyvää evästä, niin eihän se uppoa, Fagerlund toteaa.
Saarikko on yllättynyt siitä, ettei tilastoja ikääntyneiden ravitsemuksesta ja ruokailusta palveluasumisessa ole olemassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei tällä hetkellä kerää alle 18-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden ravitsemustietoa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on sen sijaan vastikään päättänyt päivittää ikääntyneiden ravitsemusuositukset.
– Jos he saavat riittävät voimavarat käyttöön, niin päivitys valmistuu jo tämän vuoden aikana, Saarikko lupaa.